-
Kolumni
Kun oma elämä alkaa tuntua pinnalliselta, mietin usein erästä kelloa. Sitä ei vielä ole, mutta sen olisi tarkoitus laskea aikaa seuraavien 10 000 vuoden ajan. Kyseessä on Long now -säätiön hanke, jossa rakennetaan valtavaa ajan monumenttia keskelle...
-
Lauantaiessee
Mies ja nainen ovat alasti puutarhassa, jonka puut notkuvat hedelmiä. Mutta yhdestä puusta heitä on kielletty maistamasta. Paikalle luikertelee käärme, joka osaa kaiken lisäksi puhua. Käärme lupaa, että naisen ja miehen silmät avautuvat, jos...
-
-
Akateemisessa maailmassa käydään kovaa taistelua tiedettä popularisoivien teosten vastuusta. Teoreettisen filosofian dosentti Juha Himanka kyseenalaistaa Kari Enqvistin ja Esko Valtaojan populaarikirjallisen tuotannon tuoreessa Tieteessä...
-
Tuhansia transistoreita on pakattu ohueen ja taipuisaan muoviin. Sen pinta tunnistaa kosketusta yhtä herkästi kuin ihmisen sormenpää. Se "tuntee" yhtä hyvin kuin oma ihomme, koska se muuntaa pinnan muutoksia sähköisiksi signaaleiksi. Keksintö...
-
Verestä, keuhkoista ja sydämestä on löydetty samanlaisia reseptoreita kuin nenästä. Ne reagoivat hajuun. Tämä on herättänyt kysymyksen, voisiko muukin elimistö tai ruumiinosa "haistaa". Elimistö voisi esimerkiksi tunnistaa ruoka-aineiden hajuja.
-
Kuvittele, jos voisit murskata suuren siirtolohkareen pelkällä ajatuksen voimalla. Tielle osuneen roiston voisit pelotella tiehensä ottamalla kasvoillesi vihaisimman ilmeesi. Tämä on jo mahdollista peleissä. Kun tällainen peliteknologia...
-
Arvio
Timo Paukku: Kymmenen uutta ihmettä: Teknologiat jotka muuttavat maailmaa. Gaudeamus. 187 s. 31 e."Tiede löytää, teollisuus tuotteistaa ja ihminen sopeutuu" oli 1933 Chicagon Edistyksen vuosisata -maailmannäyttelyn tunnus. Siihen tiivistyy...
-
Kommentti
Timo Paukun Kymmenen uutta ihmettä tarjoaa melkeinpä tieteiskirjallisuuteen verrattavaa viihdettä. Tyyli on tiedettä ja tieteentekijöitä arvostava, kriittinen ja uteliaisuutta herättävä. Lajityypin suomalaisena pioneerina voidaan...
