Suomelle rapsut sananvapauden rajoittamisesta

Suomi rikkoi Euroopan ihmisoikeussopimuksen sananvapausartiklaa, kun rikoslehden toimittaja, päätoimittaja ja kustantaja tuomittiin yksityiselämän loukkaamisesta vuonna 2001. Korkein oikeus (KKO) katsoi tuolloin, että muun muassa törkeistä petoksista syytteessä olleen naisen nimen julkaiseminen lehdessä loukkasi naisen yksityiselämää.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) antoi asiasta tuomion tiistaina. Tapaus koski Alibi-lehdessä vuonna 1997 julkaistua kirjoitusta.

Kirjoituksessa kerrottiin oikeusjutusta, jossa naista syytettiin satojentuhansien eurojen eläkerahojen huijaamisesta. Itse jutussa ei kerrottu naisen henkilöyttä, mutta kuvituksena oli vanha lehtijuttu, jossa näkyi naisen nimi ja kuva. Nainen sai sittemmin hovioikeudesta vuoden ja kymmenen kuukauden vankeustuomion muun muassa veropetokssta, törkeästä petoksesta ja petoksesta.

EIT:n mukaan KKO:n lehdelle ja toimittajille antama tuomio rajoitti sananvapautta. KKO:n perustelut sananvapauden rajoittamiselle eivät EIT:n mukaan olleet riittäviä.

Ihmisoikeussopimuksen mukaan sananvapautta saa rajoittaa, jos se on välttämätöntä demokraattisessa yhteiskunnassa. Nyt sananvapauden käyttäminen rajoitti toista perusoikeutta eli naisen yksityiselämän suojaa. EIT:n mukaan olosuhteet eivät kuitenkaan oikeuttaneet sananvapauden rajoittamista.

KKO tuomitsi aikoinaan jutun tehneen freelance-toimittajan, entisen päätoimittajan ja Yhtyneet Kuvalehdet korvaamaan naiselle runsaat 3 300 euroa henkisistä kärsimyksistä.

Nyt EIT tuomitsi Suomen valtion maksamaan lehtiyhtiölle yli 9 000 euroa korvaukseksi maksetuista korvauksista ja naisen oikeudenkäyntikuluista. Toimittaja ja entinen päätoimittaja saavat kumpikin 5 000 euroa henkisistä kärsimyksistä. Lisäksi valtio joutuu korvaamaan lähes 10 000 euroa osapuolten oikeudenkäyntikuluja.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi