Ruotsalaistutkija: Pohjoismaista liittovaltio ja uusi supermahti

Pohjoismaiden kannattaisi yhdistyä liittovaltioksi, ehdottaa ruotsalainen hyvinvointitutkija Gunnar Wetterberg tiistain Dagens Nyheterissä. Pohjoismaiden neuvosto on koolla Tukholmassa tiistaista torstaihin.

Liittovaltion edut ovat Wetterbergin mielestä kiistattomat. Tästä uudesta "Kalmarin unionista" syntyisi lähes 25 miljoonan ihmisen uusi supermahti.

Viiden pohjoismaan yhteen laskettu bruttokansantuote oli 1,2 biljoonaa (miljoona miljoonaa) dollaria 2006. Sillä uusi liitto olisi maailman kymmenenneksi suurin talous Kanadan ja Espanjan jälkeen ja selvästi suurempi kuin Venäjä tai Brasilia, Wetterberg laskee.

"Kaikilla pohjoismailla olisi enemmän tarjottavaa, jos naapurit vahvistaisivat niiden taloutta", hän perustelee.

Pohjoismaisen unionin perustamisesta on tullut helpompaa EU:n ja Euroopan talousalueen myötä, koska lainsäädäntöä on yhtenäistetty. Yhdistynyt Pohjola puolustaisi paremmin yhteisiä etujaan ja olisi painavampi toimija muun muassa EU:ssa. Lainsäädäntö saataisiin yhtenäistettyä muutaman juristisukupolven kuluessa, Wetterberg arvioi.

Yhteen valtioon pyrkiminen ei ole realistista eikä ehkä edes toivottavaa. Siksi olisi luontevaa luoda liittovaltio, jossa olisi viisi jäsentä. Ensi vaiheessa unionia hallitsisivat maiden hallitukset, joiden pitäisi olla yhtä mieltä kaikesta.

Pitemmän aikavälin tavoite olisi liittovaltio, jota hallitsisi kaksikamarinen senaatti: suhteellisilla vaaleilla ja rajat ylittävillä listoilla syntyvä alempi kamari ja ylempi kamari eli senaatti.

Valtiolla olisi yksi yhteinen valtionpäämies. Itsestään selvä valinta olisi Wetterbergin mielestä Tanskan kuningatar Margrethe II. Myöhemmin paikka voisi kiertää maiden välillä samaan tapaan kuin Malesian seitsemän sulttaania vuorottelevat valtionpäämiehinä.

Yhdistynyt liittovaltio huolehtisi keskushallituksen luonnollisista tehtävistä kuten ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, talouspolitiikan linjauksista, lainsäädännön pääalueista, maahanmuutosta sekä maita yhdistävistä asioista kuten työmarkkinapolitiikasta.

Syntyneessä valtiossa puhuttaisiin samaa kieltä, ja kaikki opiskelisivat koulussa äidinkielensä ohella toista pohjoismaista kieltä. Muuten riittäisi, että viralliset asiakirjat ilmestyisivät suomeksi sekä jollakin toisella kansainvälisellä kielellä, Wetterberg esittää.

Ruotsalaislehdet siteerasivat ehdotusta laajasti. Lukijat olivat ehdotuksesta eri mieltä: 66 prosenttia Svenska Dagbladetin kyselyyn osallistuneista kannatti ehdotusta. Aftonbladetin lukijoiden mielestä Ruotsin kannattaisi liittyä mieluiten Norjan ja sitten Tanskan kanssa. Useampi kuin joka yhdeksäs ei liittyisi kenenkään kanssa.

Muualla verkossa:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi