Alkupamauksesta biotekniikan opintoihin

 Mitä eroa on yliopistolla ja ammattikorkeakoululla? Erään määritelmän mukaan ensimmäisestä valmistuu työn tutkijoita, toisesta sen tekijöitä.

"Ammattikorkeakoulussa ei kouluteta tiedemiehiä ja tutkijoita, vaan asiantuntijoita käytännön työelämää varten. Tieteen tekeminen ei ole ykköstavoite", määrittelee Hämeen ammattikorkeakoulun rehtori Veijo Hintsanen.

Hämeen ammattikorkeakoulu on yksi yhdeksästä opinahjosta, jotka vakinaistettiin ammattikorkeakouluiksi vuonna 1996. Nykyään koulussa on noin 7 000 opiskelijaa ja se toimii seitsemällä paikkakunnalla: Hämeenlinnassa, Riihimäellä, Forssassa, Hattulassa, Lammilla, Tammelassa ja Valkeakoskella. Hämeenlinnan viidessä toimipisteessä opiskelee lähes puolet koko koulun väestä.

Koulutusalat vaihtelevat tekniikan ja liikenteen alalta luonnontieteisiin, matkailuun, ravitsemukseen ja liikuntaan. Koulutusvaihtoehdoista suosituimmat ovat sosiaali- ja terveysala sekä tekniikan ja kaupan alueet. Suhteellisesti vaikeinta on päästä opiskelemaan muotoilua ja maisemasuunnittelua.

Ammattikorkeakoulu sijoittuu Hintsasen mukaan jonnekin ammattikoulun tai lukion ja yliopiston välimaastoon. Opintoviikkoa kohti ammattikorkeakoululainen istuu useammalla oppitunnilla kuin yliopisto-opiskelija. Itsenäiseen työskentelyyn pitää Hintsasen mukaan silti varautua.

"Opiskelijaa tuetaan mahdollisimman monipuolisesti. Opetusjärjestelyihin ja opintojen ohjaukseen kiinnitetään täällä enemmän huomiota kuin yliopistoissa. Sen ansiosta opintojen keskeyttämisiä tapahtuu vain harvoin."

Ammattikorkeatutkintoon sisältyy pakollinen työharjoittelu, jonka laajuus on alasta riippuen minimissään 20 ja maksimissaan 50 opintoviikkoa.

"Monet opiskelijat tekevät lopullisen opinnäytetyönsä samaan paikkaan, jossa olivat harjoittelussa. Siitä muodostuu hyvä paketti, joka usein auttaa työllistymään samassa yrityksessä valmistumisen jälkeen", Hintsanen sanoo.

Kun koulu toimii seitsemällä paikkakunnalla, seitsemällä koulutusalalla ja 22 koulutusohjelman puitteissa, voi opiskelijoiden yhteishenkeä olla vaikea pitää yllä.

Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijoiden puheenjohtaja Jouni Lehtinen kuitenkin sanoo koulun hengen olevan jo olemassa.

"Samassa veneessähän tässä ollaan, vaikka eri paikkakunnilla. Vilkkainta opiskelijaelämä on Hämeenlinnassa, jossa järjestetään alkusyksystä iso alkupamaus kaikille koulun opiskelijoille."

Itse tuotekehitystä Hämeenlinnassa opiskeleva Lehtinen sanoo olevansa tyytyväinen koulun työelämälähtöisyyteen.

"Luin aikoinaan koulutusoppaan tekstejä, joista Hämeen ammattikorkeakoulu ja sen sisältö miellyttivät minua eniten. Odotukset ovat täyttyneet hyvin. Nykyään pidän myös Hämeestä ja Hämeenlinnan kaupungista."

Bio- ja elintarviketekniikkaa opiskelevalle Tero Vaattovaaralle koulun sijainnilla oli merkitystä.

"Olen pohjoisesta kotoisin ja olin utelias näkemään, millaista etelän elämä on. Hämeenlinna osoittautui ihan hyväksi valinnaksi", Vaattovaara sanoo.

"Opetus tuntui alkuun sisältävän liikaa matematiikkaa. Ehkä odotin enemmän oppia käytännön elintarviketeollisuudesta. Uskon kuitenkin, että teoriaa ja käytäntöä tulee neljässä vuodessa olemaan sopivassa suhteessa."

Hämeen ammattikorkeakoulusta voi lähteä vaihto-opiskelijaksi muun muassa Kiinaan, Romaniaan ja Australiaan. Rehtori Hintsasen mukaan ketään ei ole toistaiseksi jouduttu jättämään vaihto-ohjelmasta pois, vaan kaikki halukkaat ovat päässeet lähtemään maailmalle.

"Opiskelijan kannalta tärkein porkkana on kuitenkin työllistyminen. Ammattikorkeakouluista työllistymisaste on erittäin korkea. Hämeen ammattikorkeakoulu on niistä viiden parhaan työllistäjän joukossa", Hintsanen sanoo.

Kaiken kaikkiaan ammattikorkeista on reilussa seitsemässä vuodessa valmistunut satatuhatta työntekijää. Hintsasen mukaan amk-tutkinnot ovat vakiinnuttaneet asemansa työmarkkinoilla.

Insinööriksi valmistuva Lehtinen uskoo ammattikorkeakoulujen maineen jo levinneen työnantajien korviin.

"Olen luottavainen työllistymisen suhteen. Tutkintoa arvostetaan yhä enemmän sitä mukaa kuin työelämään siirtyy lisää ammattikorkeakoululaisia."

Hämeen ammattikorkeakoulusta Lehtisellä on vain hyvää sanottavaa.

"Tämä on nuorekas paikka, jonne kannattaa tulla avoimella mielellä. Pitää olla innostunut uusista työtavoista. Ammattikorkeakoulu on vielä tuore järjestelmä, joka muuttuu jatkuvasti. Siellä ei ole vielä ehditty kangistua kaavoihin."

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi