Diplomi-insinööri ihmistä korjaamaan

 Teknillisen korkeakoulun bioinformaatioteknologian koulutusohjelman resepti, lääketiedettä ja tekniikkaa samassa paketissa, veti naisia miesvaltaiselle tekniikan alalle.

Suosiosta kertoo sekin, että uuden ohjelman pisteraja nousi yhtä korkeaksi kuin vuosikausia TKK:n kovatasoisimpana pidetyssä tuotantotalouden ohjelmassa. Lähes puolet hakijoista oli naisia. Sanna Karjalainen, 19, on yksi uudessa koulutusohjelmassa viime syksynä aloittaneista 26 onnekkaasta.

Karjalaisen äiti on lääkäri ja isä diplomi-insinööri.

"Kaikki naureskelivat, että et sitten osannut päättää, kumman jalanjälkiä seurata", Karjalainen naurahtaa.

Insinöörin kansalaistaitojen, matematiikan, tietotekniikan ja fysiikan lisäksi bioinformaatioteknologian opiskelijat saavat perustiedot biologiasta ja fysiologiasta.

Mutta mihin uutta ihmisinsinööriä tarvitaan?

"Hän on kullanarvoinen, koska hän osaa tehdä insinööriratkaisuja biotieteissä", sanoo akatemiaprofessori Kimmo Kaski, toinen uuden koulutusohjelman suunnittelijoista.

"Silloin on tausta kehittää teknisiä systeemejä, mutta myös riittävä ymmärrys ihmisen biologisista ja fysiologisista toiminnoista."

Uuden insinöörialan taustalla on Kaskisen mukaan terveydenhuollon teknistyminen.

"Kaikella kunnioituksella lääkäreitä kohtaan, he ovat joutuneet tunnustamaan, ettei lääketieteen kehittyminen onnistu ilman insinööritaitoja ja matematiikkaa."

Lääketieteellisen tekniikan kehitys sai uutta puhtia ihmisen perimän selvittämisestä. Uusia tutkimusaloja ovat bioinformatiikka ja systeemibiologia, jotka muuttavat terveydenhuoltoa ennustavaksi ja henkilökohtaiseksi. Tulevaisuudessa ihmisruumiiseen voidaan integroida erilaisia elintoimintoja mittaavia antureita ja mikrolaitteita, jotka seuraavat aineenvaihduntaa ja pitävät sen optimitasolla.

Lennokkaat visiot terveydenhuollon tulevaisuudesta tuntuvat houkutelleen myös opiskelijoita. Totuus uuden insinöörikunnan tulevasta työnkuvasta on kuitenkin arkisempi.

Heitä tarvitaan pelastamaan terveydenhuoltojärjestelmä kassakriisiltä.

"Uuden teknologian avulla kokonaiskustannusten räjähdys saadaan hallintaan", lupaa professori Jukka Tulkki, toinen koulutusohjelman arkkitehdeista.

"Hoitomenetelmien optimointi ja etäterveydenhuolto tuovat merkittäviä säästöjä."

Ensimmäiset bioinformaatioteknologian diplomi-insinöörit valmistuvat neljän vuoden kuluttua. Sanna Karjalainen myöntää, että tulevaisuuden työpaikka on vielä hämärän peitossa.

"Meille sanottiin opintojen alussa, ettei ole mitään valmista muottia, mitä meistä tulee. Jokaisen pitää keksiä se itse. Se on kivaa, mutta myös vähän pelottavaa. Itse haluaisin tehdä tutkimustyötä, esimerkiksi jossain lääkefirmassa."

Työnsaanti ei silti pelota. Karjalainen uskoo, että lääketiede on ala, jossa insinööreillä riittää keksittävää ja tutkittavaa. Ja opinnotkin maistuvat: uuden koulutusohjelman opiskelijoista on tullut ensimmäisen puolen vuoden aikana tiivis porukka.

"Ehkä me ollaan vähän humanistisempia kuin muut sähköosaston opiskelijat. Tuntuu, että meidän porukka ottaa kaikki tosi helposti vastaan. Meillä ei kilpailla, vaan kannustetaan, että kaikki pääsisivät läpi."

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi