Einstein kohosi tieteen ikoniksi 1920-luvulla

 Tieteen pop-ikoni Einstenista tuli 1920-luvulla. Huuman suurin laukaisija oli sanomalehti The Timesin pieni yhden palstan artikkeli 7. marraskuuta 1919: Vallankumous tieteessä. Uusi teoria universumista.

Uutinen kertoi auringonpimennyksen valon määrän mittauksista Afrikassa. Niissä vahvistui Einsteinin ennustus, että valonsäteet taipuvat painovoiman vaikutuksesta.

Nyt 50 vuotta Einsteinin kuoleman jälkeen tieteen Elvis elää. Einstein väijyy julisteissa, T-paidoissa, elokuvien hajamielisenä proffana ja kielenkäytössä. Koulujen lahjakkuuksia sanotaan joskus pikku-einsteineiksi. Tai: "Kaverihan ei ole mikään Einstein, mutta . . ." Kaikissa Einsteinin pop-kuvissa näkyy vanha Einstein, ei siisti nuorimies vuodelta 1905.

Kuin loppukruunauksena aikakauslehti Time valitsi vuoden 1999 lopussa Einsteinin vuosituhannen henkilöksi.

Oikeudet Einstein-brandiin omistaa Jerusalemin Heprealainen yliopisto, jolle Einstein testamenttasi omaisuutensa.

Einsteinin suhteellisuusteorian sanotaan näkyneen myös esimerkiksi Picasson kubismissa. Molempiin suurmiehiin vaikutti enemmänkin aikansa eurooppalainen kulttuuripiiri, esimerkiksi Henri Poincaré.

Ranskalainen matemaatikko sorkki vakiintuneita käsityksiä ajasta ja geometriasta teoksessa Science and Hypothesis (1902). Sekä Einstein että Picasso olivat tutustuneet kirjaan.

Lisää aiheesta:

Muualla HS.fi:ssä:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi