30.6.2005

Einsteinin suhteellisuusteorian syntysijoilla

Einstein kirjoitti suurtyönsä kotonaan Bernissä keväällä 1905

BERN. Maailman merkittävin kirjoituspöytä ei olekaan aika-avaruuden tässä pisteessä, osoitteessa Kramgasse 49.

Fyysikko Albert Einsteinin työpöytä on viety pois Einsteinin kotimuseosta Bernissä.

Ei kai päreiksi?

"Pöytä on siirretty vuodeksi Bernin luonnonhistorialliseen museoon. Siellä avataan se iso Einstein-näyttely", kertoo rouva kotimuseon kassalla.

Mooses hakkasi käskynsä kivitauluun; Martti Luther löi teesit Wittenbergin kirkonoveen.

Einstein kirjasi väitteitään ajan, aineen ja valon olemuksesta Kramgassen kaksiossa työpöytänsä ääressä, kauniilla käsialalla. Ja muutti maailmaa ehkä uskonmiehiä enemmän.

"Einsteinin kirjoitukset Bernissä 1905 muuttivat maailmankuvamme", ilmaisee museon esite yksiselitteisesti.

Nuori patenttivirkailija oli muuttanut Bernin vanhaankaupunkiin jo syksyllä 1903, mukanaan fyysikkovaimonsa Mileva ja reilun vuoden ikäinen Hans.

Vielä helmikuussa 1902 Einstein oli Berniin tullessaan puilla paljailla. Rahaa kertyi, jos kertyi, resuisen maisterin taskuihin vain fysiikan tuntiopetuksesta.

Jo kesäkuussa 1902 Einstein sai onnekseen pikkuviran Sveitsin patenttitoimistosta. Se sentään takasi turvallisen vuosipalkan, ja 1905 perhe oli jo asettunut Kramgasselle.

Perheonni ehkä viritti Einsteinin luovaksi. Hän kirjoitti viisi mullistavaa julkaisua 1905 kodissaan perhepiirissä.

Jälkikäteen arvioituna ainakin neljästä olisi voinut saada fysiikan Nobelin. Vain yhdestä se tuli 1921, valosähköisen ilmiön tulkinnasta.

Kirjoituspöytä oli 1905 kovassa käytössä helteilläkin, sillä Einstein jätti jo vuoden neljännen työnsä Annalen der Physik -lehteen 30. kesäkuuta 1905, tasan sata vuotta sitten.

Työn otsake oli vaatimattoman oloinen: Liikkuvien kappaleiden sähködynamiikasta, mutta se valmisteli maailman tunnetuinta kaavaa E=mc².

Einstein asui Bernin vuosinaan 1902–1907 kaikkiaan seitsemässä osoitteessa, mutta juuri Kramgassella hän kokosi tärkeimmät ajatuksensa – iltaisin. Päivällä hän ei ehtinyt, sillä hän tutki teknisiä patentteja kuutena työpäivänä viikossa.

Patenttihakemus on teknisen laitteen äärimmäisen tarkka kuvaus. Patenttitekstien uuvuttavuudesta tiedämme, että niitä ei lueta tapaillen.

"Hirveästi hommia . . . kahdeksan tuntia töissä, sitten opetusta ja perhe ja vasta sitten tiedettä", hän kirjoitti parhaalle ystävälleen Michele Bessolle.

Kaksio on suomalaisittain tilava, ehkä 55 neliötä. Tunnelma on siisti ja kohtalaisen pelkistetty. Olohuonetta kaunistaa nykyajan näkökulmasta arvokalustus, mutta ehkä se oli vain aikansa Ikeaa. Tapetin kukkakoristeet täsmäävät vanhoihin valokuviin. Bernin kaupunki ja Einstein-yhdistys ovat siis entistäneet kotimuseon yksi yhteen – vain se pöytä puuttuu.

Välieteiseen on jätetty lasin taakse näytille vaimo Milevan vaatekertaa: silkkiä, kauluskoristeita, kirjailuja. Aikansa pyhäpukuja tai ei, asusteet kelpaisivat mihin tahansa suomalaisiin juhliin 2005.

Einsteinin vaateparsista muistuttaa ruutukuvioinen puku, joka on sovitettu puisen torson ylle. Vieressä on säädettävä alusta, jolle hän kirjoitti patenttivirastossa.

Keveine raitoineen puku näyttää nykyajan näkökulmasta keikaroivalta. Vain typerä dandy tai polttaripelle pukisi sen ylleen länsimaissa 2005.

Valokuvissa asu näyttää kuitenkin istuvan aikaansa ja Einsteinille.

Työmaisemien on sanottu innoittaneen suurmiehiä suuriin ajatuksiin.

Einsteinhausin ikkuna avautuu aivan tyypilliselle sisäpihalle. Tähtitaivas näkyy vain, jos työntää ylävartaloa pitkälle yli ikkunalaudan.

Jos tästä pihasta saisi innoitusta, olisimme me kaikki keksineet suhteellisuusteorian jo moneen kertaan. Katunäkymä huoneiston toisella laidalla on kyllä viehättävä.

Talojen kivijalkaa reunustaa yksi Euroopan pisimmistä katetuista jalkakäytävistä. Noin 600-metrinen arkadi alkaa Bernin ison kellotornin alta ja päättyy Aarejoelle huikeisiin maisemiin.

Innoittiko Einsteinia sittenkin eniten kahvila Bollwerk lähellä nykyistä Bernin rautatieasemaa?

Bollwerkissa kolme nuorta berniläistä fyysikkoa tapasivat tuon tuosta 1900-luvun alkuvuosina. He kutsuivat joukkoaan teekkarihengessä Olympia-akatemiaksi. Nuorilla fyysikoilla riitti energiaa, ja aineitakin kului. Ajatus lensi kapakan "työpöydässä" – ja sen alla.

"Minä ja Maurice Solovine Bollwerkissa, humalassa pöydän alle. Sääli fyysikkojen vaimoja. . . .", lainaa pieni muistokyltti Einsteinin kirjettä Bollwerkin ulkoseinässä. Talossa on nykyisin pizzeria.

Noin kilometrin matkalla Bollwerkista kotiin Einsteinilla oli ehkä aikaa selventää päätään ja kapakassa koottuja, suhteellisen mullistavia ajatuksia.

Bernin silloin jo 500-vuotias kellotorni oli koordinaattien sekoittuessa maamerkki kotia kohti, kohti Milevaa ja Hansia.

Einstein muisteli myöhemmin: "Ne olivat hyviä vuosia, ne Bernin vuodet." Bernin kaupunki ottaa tästä itseään hemmottelevasta lauseesta kaiken irti, näin YK:n julistamana fysiikan juhlavuonna 2005. Jättimäinen Einstein-näyttely avattiin juuri Bernin luonnonhistorian museossa, pöytineen.

Vaikka Einstein syntyi Saksan Ulmissa, oli hän myös Sveitsin kansalainen, ja tärkeinä vuosinaan erityisesti berniläinen.

Kaupungin johtoa ei voi juuri moitiskella poikansa suosimisesta. Turhemmistakin ansioista on omille patsaita pystytetty, kuten pallon potkimisesta – eikä Einsteinilla ole edes patsasta Bernissä.

"Postikortissa on kyllä kuvattu se työpöytä", rouva viittoo kassalla korttitelineeseen.

Kas siinä. Tavallinen kirjoituspöytähän se on. Siinä ei kai ole kylttiä: tässä istuskellessani muutin perustavasti ihmisten käsityksiä universumista, ajasta, aineesta ja energiasta.

Pöydän tuiki tavallinen vetolaatikko tuskin paljastaa salaista nappulaa, joka virittää aikamatkailuun. Pintaan ei ole koverrettu linkkarilla atomipommin kaavaa.

Einstein kirjoitti Bernissä 32 tieteellistä tutkimusta. Nero muutti kaupungista vasta lokakuussa 1909, kun sai Zürichistä opetusviran ja lopulta oman työhuoneen.

Bernissä hän kävi myöhemmin 1920-luvulla tapaamassa ikiystäväänsä Bessoa. Silloin Sveitsiin saapuikin jo maailmankuulu Albert Einstein.

 

Einsteinhaus. Kramgasse 49, Bern, kävellen arkadia kellotornista noin 200 metriä itään.

www.einstein-bern.ch

 Suuri Einstein-näyttely Bernissä huhtikuuhun 2006 saakka:

www.einstein-jahr.ch

 Tiede & Luonto -sivut kertovat tiistaina 5. heinäkuuta, miten Einstein päätyi suppeaan suhteellisuusteoriaan vuonna 1905.

Muualla HS.fi:ssä:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi