Ekokuluttamisen myytit

Pienistä ympäristöteoista toitottaminen johtaa harhaan, koska niiden merkitys on mikroskooppinen. Samalla isot asiat jäävät liian vähälle huomiolle.

Kaikki rakastavat pieniä ekotekoja: puolueet, aktivistit, yritykset ja jopa valtio omissa tiedotuskampanjoissaan. Kuitenkin niiden merkitys energiansäästössä tai ilmastonsuojelussa on usein mitätön.

Isommat asiat saavat vähemmän huomiota, kun keskustelu harhautuu muovikasseihin, sanoo professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta.

Tärkeää olisi, että kuluttajat tekisivät kaikkensa, jotta he ottaisivat ympäristöasiat huomioon isoissa päätöksissä, kuten auton ja asunnon hankinnassa. Niillä on mielettömän suuri merkitys verrattuna arjen tekoihin.

Yhteiskunnan pitäisi Seppälän mielestä toimia johdonmukaisesti ja kertoa kuluttajille, mitä merkitystä valinnoilla on nimenomaan isoissa asioissa.

Asuminen, liikkuminen ja ruokailu ovat selvästi suurimpia ympäristön kuormittajia

Pienistä asioista pidetään liikaa meteliä ja isoista liian vähän, Seppälä sanoo.

Pienistä ekovinkeistä on tullut fetissejä tai myyttejä, jotka elävät jo irrallaan todellisuudesta.

Mediassa niillä vedotaan kuluttajan tunteisiin. Yhä useammin niillä myös myydään jotakin: puhelimia, palveluja tai aatetta.

Kyse on usein tiedon puutteesta, sillä tutkimustieto esimerkiksi muovikassien tai sähkönkäytön ilmastovaikutuksista on uutta ja usein ristiriitaista.

Joillakin ekoteoilla, kuten kierrätyksellä, voi olla kasvatuksellinen merkitys, vaikkei niillä suurta suoraa vaikutusta olisikaan, Seppälä muistuttaa.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.kuluttaja@sanoma.fi