Hallittu tuuli kuljettaa Tanskan autoja tulevaisuudessa

Tanskalaiset ovat vuoden 2008 alussa päätyneet uuteen poliittiseen energiasopimukseen, joka tukee kestäviä energiamuotoja. Tanska investoi lähivuosina vahvasti muun muassa avomerituulivoimaan.

Pohjanmeren rantavaltiona sillä on luontaiset edellytykset hyödyntää tuulivoimaa: Jyllannissa tuntuu tuulevan aina. Tanska aikookin kasvattaa tuulivoimakapasiteettinsa nykyisestä 2400 megawatista noin 3000 megawattiin.

Tuulivoiman ongelmana on, että tuuli puhaltaa kun sille päälle sattuu. Tämän vuoksi se tarvitsee runsaasti säätövoimaa tai kuormien ohjausta eikä siksi sovellu perusvoimaksi. Myös Suomessa monet tahot vastustavat tästä syystä tuulivoiman rakentamista.

Tanskassa tuulivoimaan liittyvät ongelmat aiotaan ratkaista käyttämällä sähköautoissa tuulisähköä älykkäästi energiavirtoja ohjaten. Tarvittava tietoliikennetekniikka ja latausta säätelevän tehoelektroniikan peruskomponentit ovat jo olemassa olevaa tekniikkaa, vain sovelluspäätökset puuttuvat.

Uuden tekniikan käyttöönottamiseksi sähköautot ovat tässä vaiheessa verovapaita. Tanskassa perinteisten polttomoottoriautojen verotus on EU:n kovinta, joten tanskalaiset poliitikot osoittavat haluavansa poistaa polttomoottoriautot yksityisiltä kuluttajilta.

Uudella politiikallaan Tanska aikoo maailman johtavaksi energiatekniikan kansakunnaksi. Tavoitteena on, että vuonna 2025 maan energiankulutus on pudonnut samalle tasolle kuin se oli vuonna 1975.

Tanskan suunnitelmissa on, että yhä useammat viranomaisten käyttämät uudet ajoneuvot toimivat jo vuodesta 2009 lähtien sähköllä. Sähköautotutkimuksella selvitetään, miten sähköautoilu toimii osana Tanskan muuta energiajärjestelmää, ja voidaanko sillä poistaa tuulivoiman epäsäännöllisyyshaittoja.

Autoilun energiankulutus on nykyisin varsin suurta. Parhaimmatkin henkilöautot kuluttavat viisi litraa dieselöljyä sataa kilometriä kohti. Viisi litraa dieseliä sisältää noin 48,5 kWh energiaa.

Sähköauton hyötysuhde sähköstä mekaaniseksi energiaksi on polttomoottoriautoihin verrattuna ylivoimainen, mutta sähköautokin tarvitsee koostaan riippuen noin 15-25 kWh energiaa sataa kilometriä kohti.

Tätä nykyä eräs kehittyneimmistä sähköautoista on amerikkalainen Tesla Roadster, jolle valmistaja ilmoittaa energiantarpeeksi vain 11 kWh sataa kilometriä kohti. Se vastaa noin 1,2 litran dieselöljynkulutusta. Sähköenergian nykyhinnoilla sadan kilometrin energialasku olisi yhden euron luokkaa. Roadsterille luvataan 350 kilometrin ajomatka yhdellä akkujen latauksella.

Tanskalainen ajaa keskimäärin 40 kilometriä päivässä ja suomalainen keskimäärin 50 kilometriä, joten tällaista ajoa varten akut riittävät hyvin nykyisellä tekniikalla.

Pitkille loma- ja viikonloppumatkoille tarvittaisiin kuitenkin toistaiseksi esimerkiksi dieselauto, joka toimii hyvällä hyötysuhteella tasaista kyytiä pitkään ajettaessa.

Tanskalaiset aikovat lyödä kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Esimerkiksi 300000 auton päivittäinen energiantarve olisi noin 1500-2000 MWh, mihin maan nykyinen tuulivoimakapasiteetti yltää useimpina päivinä.

Seuraava suunnitelma on, että kansalaisten sähköautojen akkukapasiteetti otetaan tukemaan sähköenergiajärjestelmää: tuulettomana aikana sähköautojen täyteen ladatut akut luovuttaisivat osan energiasta takaisin verkkoon. Näin autojen akut muodostaisivat tuulienergian varaston. Todella ovela suunnitelma tuulivoiman haittojen eliminoimiseksi kansalaisten varoin!

Palkinnoksi sähköautoilijat saavat edullisen energialaskun liikkumisestaan. Lisäksi kaikki olisivat tyytyväisiä, kun yksityisautoilun hiilidioksidipäästöt maassa romahtaisivat.

Suomi on sähkömarkkinoiden kehityksen kärkimaita, joten valmiutemme sähköautoilun vaatiman infrastruktuurin luomiseksi on hyvä. Myös Suomen tehoelektroniikkateollisuus kykenisi varmasti kehittämään sähköautoilun tarvitsemia komponentteja. Alan kehitystä tulisikin edistää rohkeasti poliittisin päätöksin.

Sähköautojen vapauttaminen verotuksesta saisi kaikki mahdolliset omatoimimiehet ja keksijät liikkeelle, mikä loisi monenlaista taloudellista toimintaa ja kenties myös todellisia innovaatiohelmiä. Sähköautoilu on joka tapauksessa tulevaisuuden liikenneratkaisu, ja siksi siihen valmistautuminen kannattaa aloittaa nyt.

Kirjoittaja on professori Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa.

Helsingin Sanomat | hs.mielipide@sanoma.fi