Helsingin asemaravintola Eliel häkellyttää räikeydellään

 "Uudistunut Eliel on moderni ja valoisa ravintola, joka istuu sulavasti Eliel Saarisen suunnitteleman rautatieaseman historialliseen miljööseen", ravintoloitsija Avecra kehuu tiedotteessaan kesäkuun alussa avattua luomusta.

Ei istu, ei millään. Kaisa Blomstedtin miljöö kirkuu toiseuttaan.

Suomen hienoimpiin kuuluva ravintolamiljöö on pahasti pilattu, eivätkä vanhat valokuvat seinillä auta. Peräseinän kansallisaarre, Eero Järnefeltin Kolin maisema peittyy huonetta hallitsevan tiskikatoksen taakse.

Paljon muutakin on peitetty ja tuotu tilalle violettiin sävytetty pelihelvetti.

Kerrankin odottaa, että ravintoloita vaivaava uudistusvimma tulisi tänne etuajassa.

Ruokatarjonnan kerrotaan koostuvan "skandinaavisista paloista". Aika paljon onkin otettu etäisyyttä perinteisiin matkaeväisiin. Täälläkin on "aina tuoreena" -tunnuksin varustettuja, päiväkausia myytäviä kolmioleipiä.

On myös esimerkiksi täytettyä rieskaa. Poromousse-versio vaikutti houkuttelevalta. Se pakattiin junaan vietäväksi, oikein hyvä. Syömistä haittasivat sitkeät rucolat, joita irrotellessa poromousse levisi rinnuksille.

Elielin tarjontaa katsellessa tulee iltapäivällä tunne, että hyllyt on aamulla ladattu täyteen ja jätetty sikseen. Ruoka-annokset – esimerkiksi lindströminpihvi ja juurekset – lämmitetään uunissa lisäkkeineen päivineen. Ei sentään mikrossa.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi