lauantai 30.8.2014 | Eemil, Eemeli  Onnittele e-kortilla

JUURI NYT

5.12.2004

Huono esimies pilaa hyvänkin työpaikan

Lukijapalaute kertoo julkisen sektorin ongelmista

5.12.2004 0:00

sirpa räihä / hs

Lukijapalautteen perusteella Helsingin kaupungin virastoissa työskentelee uupuneita ihmisiä.

Lukijapalautteen perusteella Helsingin kaupungin virastoissa työskentelee uupuneita ihmisiä.

 Huonot esimiehet ovat suomalaisen työelämän suurin ongelma, selviää Helsingin Sanomien työelämäsarjan saamasta lukijapalautteesta.

Viestien perusteella esimiehen osaaminen ja käytös vaikuttavat ratkaisevasti työpaikan ilmapiiriin. Työkokemuksistaan kirjoittaneet lukijat kertovat sietävänsä työssään kiirettä, niukkoja resursseja ja pientä palkkaa, jos esimiehen johtamistaidot ovat kohdallaan, ja työpaikalla sen vuoksi hyvä yhteishenki.

Toisin sanoen huono esimies voi pilata hyvänkin työpaikan, ja hyvä esimies pelastaa huononkin työpaikan ilmapiirin.

Usein esimiesten taidoissa tuntuu kuitenkin olevan puutteita.

Itsestään epävarmat esimiehet turvautuvat hajota ja hallitse -taktiikkaan, joka puolestaan tuhoaa työyhteisön henkilösuhteet. Palautteen perusteella pahinta on, jos esimies jättää puuttumatta tai menee mukaan työntekijöiden keskinäisiin erimielisyyksiin tai työpaikkakiusaamiseen. Vastuun pakoilua ja sähköpostijohtamiseksi kutsuttua toimintatapaa pidettiin esimiesten perisyntinä.

Helsingin kauppakorkeakoulun omistamassa LTT-Tutkimuksessa tehdään tutkimusta parhaista työpaikoista maailmanlaajuisesti käytetyn hyvän työpaikan standardin pohjalta. Siinä hyvän työpaikan keskeisenä kriteerinä on onnistunut henkilöstöjohtaminen. Tutkija Asta Rossi toteaa, että hyvässä työpaikassa työntekijät luottavat organisaationsa johtoon, ovat ylpeitä työstään ja nauttivat työtovereidensa kanssa työskentelystä.

Palautteen perusteella työelämän ongelmia riittää etenkin kunnissa ja muilla julkisen sektorin työpaikoilla.

Sosiaali- ja terveyspalveluissa on liian vähän henkilöstöä, ja työntekijät roikkuvat vuosikausia määräaikaisissa työsuhteissa.

Hoitajien ja sosiaalityöntekijöiden palkkaa pidetään loukkaavan pienenä. Sosiaalityöntekijät turhautuvat, kun rahat eivät riitä terapian tarpeessa olevien auttamiseen.

Opettajia kalvavat suuriksi paisuneet opetusryhmät, vanhoiksi käyneet opetustilat ja -tarvikkeet sekä diktaattorin tavoin käyttäytyvät rehtorit. Toisaalta opettajat pitävät varsinaista työtään, opettamista ja oppilaiden kohtaamista, erittäin palkitsevana.

Kuntatyönantajaa edustavan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen henkilöstön kehittämisen asiantuntija Terttu Pakarinen sanoo, että kunnissa on painittu samojen ongelmien kanssa jo 1990-luvun lamasta lähtien.

Pakarisen mukaan esimerkiksi päihde- ja sosiaalityö ovat henkisesti hyvin kuormittavia aloja. Myös opetustoimessa on yhä enemmän erityistukea tarvitsevia lapsia ja nuoria.

Julkisen sektorin työntekijät kohtaavat yhteiskunnan pahoinvoinnin kasvotusten, ja se tekee heidän työstään erityisen vaativaa.

Työn henkinen kuormittavuus nousi esiin myös marraskuussa julkaistussa Kuntatyö 2010 -tutkimuksessa, johon osallistui henkilöstöä ja työnantajia kaikista Suomen kunnista.

Kuntatyön vaatimustaso, ilmapiiri ja esimiestyö saivat tutkimuksessa kuitenkin hyvät arvosanat. Terttu Pakarisen mukaan tilanteen parantamiseksi on kunnissa tehty jo paljon.

Lukijoiden lähettämässä palautteessa vain harva uskaltaa nimetä etenkään huonoa työpaikkaa. Koviakin kokeneet työntekijät haluavat suojella myös entisiä työpaikkojaan – sekä itseään.

Palautteen joukossa oli tarinoita myös hyvistä työpaikoista ja reiluista esimiehistä. Pääsääntöisesti hyvät kokemukset ajoittuivat 1970- tai 1980-luvuille.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi

RSS
Osoite Töölönlahdenkatu 2
PL 18, 00089 SANOMA
Puhelin +358 9 1221
© Helsingin Sanomat, a Sanoma company - aineiston luvaton käyttö toisen palvelun osana kielletty

Etkö löytänyt etsimääsi?

Kokeile hakua.

--%>