Ilmaston hallintaan on tiu tekniikoita

Vetyautot, hiilidioksidin upotus, avaruuspeilit, merten kalkitus . . .

 Vuonna 2006 keskustelu ilmastonmuutoksesta muutti luonnettaan. Puheista ja epäilyistä siirryttiin kohti tekoja.

Jäätiköt sulivat aiempaa nopeammin Grönlannissa ja napaseuduilla. Uudet laskelmat saivat monet varpailleen.

Ekonomisti Nicholas Stern koosti lokakuussa raportin ilmastonmuutoksen kuluista länsimaille.

Yhdysvaltain entisen varapresidentin Al Goren elokuva herätti. Epämiellyttävä totuus vaikutti muihinkin kuin idealistisiin nuoriin.

Ilmasto oli myös maailman johtavien liikemiesten pääaihe Davosissa viikonloppuna. Ja myös Shellin johtoon kuuluva Jorma Ollila on puhunut.

Jopa Shellin kilpailija Exxon alkaa ottaa aiheen vakavasti. Ja Yhdysvaltain kongressi laatii jo Bushin ajan jälkeistä ilmasto-ohjelmaa.

IPCC

eli kansainvälinen ilmastopaneeli julkaisee Pariisissa neljännen raporttinsa perjantaina 2. helmikuuta. Viimeistään se naulaa ilmastonmuutoksen hallinnan ihmiskunnan agendaksi tälle vuosisadalle.

Muutoksen keskiöön kohoavat Kiinan ja pian Intian megapolikset, jättikaupungit. Monimiljoonaiset megakaupungit ovat myös pääteema pian ilmestyvässä ympäristöjärjestö Worldwatchin Maailman tila -vuosiraportissa.

Kiina avaa yhden gigawatin verran hiilivoimaloita joka viikko. Ne pysyvät käytössä keskimäärin 40 vuotta. Niinpä maailman uusissa megakeskuksissa on tehtävä jo nyt 2050-luvulle yltäviä päätöksiä.

Hyvältä kuulostaa se, että megakaupunkien energiankäyttöä ja liikennettä jo suunnittelevat maailman johtavat yritykset kiinalaisten kanssa. Ainakin ne yrittävät pureutua energiatehokkuuteen.

Muutoksen hallintaan onkin parasta tarjota hyvä ohjelma. Sellaisen ovat jo laatineet energiatutkijat Robert Socolow ja Stephen Pacala Princetonin kuulusta yliopistosta.

Energia-alan huiput esittivät energiahaasteen maailmalle lokakuisessa Scientific Americanin teemanumerossa. Lehden alarivi kertoo sen: mitä tulee Beyond Carbon, eli hiilen jälkeen?

Energiatutkijat pilkkovat 50 vuoden mittaisen ohjelmansa "energiakakun paloiksi", joita on 18. Lääkkeitä on tarjolla aina hybridiautojen tuotannosta aurinko- ja ydinvoimaan.

Joka palaselle on luotu aikataulut. Näin koko palettia on helpompi hallita. Yhtä autuaaksi pelastavaa tekniikkaa ei näet tunneta. On vain kymmeniä konsteja ja niiden yhdistelmiä. Maapallon eri alueilla tarjoutuu käyttöön energiakakun eri osia. On esimerkiksi selvää, että Suomi ei ole aurinkoenergian hyödyntäjänä kärkimaa.

Osa tekniikoista on megahankkeita ja hurjimmat lähes tieteiskirjallisuutta. Raportti tarjoaa kuvia bioenergiaa niittävistä puimureista, joista kohoavat valtavat aurinkopaneelit kuin sudenkorennon siipinä.

Mukana on myös lukuisia esimerkkejä rakennuksista, jotka ovat energiaa säästäviä. Megakaupungin arkea voi pian olla pilvenpiirtäjä, joka on samalla jättimäinen puutarha, Eden.

Ydinkysymys on, minkälaisia tuotteita ostavat ne afrikkalaiset, intialaiset ja kiinalaiset, joiden elintaso kohoaa sadan vuoden aikana lähemmäs länttä.

Viime torstaina Saksan avaruuskeskus ja Euroopan uusiutuvien luonnonvarojen neuvosto julkaisivat häkellyttävän toiveikkaan raportin.

Uusiutuvat energiat voisivat taata 70 prosenttia maailman sähköntuotannosta 2050.

Maailman hiilipäästöt voivat energiatalkoissa vähentyä jopa 50 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.

Silloin maapallolla asuu yhdeksän–kymmenen miljardia ihmistä. Onneksi maailman väkiluvun kasvu alkaa myös tuolloin laantua.

Hyviä merkkejä on muitakin näkyvissä. Tuulivoiman tuotanto kasvoi maailmalla 24 prosenttia 2005, aurinkoenergian peräti 45 prosenttia.

Koska alan teollisuus on alkutaipaleella, ovat tuotantoluvut pieniä. Niistä on helppo ponnistaa rakettina ylöspäin.

Koko maailman energiankakusta tuuli ja aurinko viipaloivat vielä vain alle prosentin, kertoo Worldwatchin toinen ympäristön vuosikirja, Vital Signs 2006–2007. Mutta alan tutkimus saa taas yhtä paljon rahaa kuin energiakriisin aikoihin 1970-luvun alussa.

"Nyt maailma kuluttaa öljyä, hiiltä, kaasua, ydinvoimaa ja vesivoimaa."

"Vuonna 2100 maailma käyttää aurinkoa, tuulta, maalämpöä, bioenergiaa ja vesivoimaa", sanoi Euroopan kestävän kehityksen raporttia laatinut Greenpeacen Sven Teske.

Pienpäästöiset ja säästävien tuotteiden markkinat voisivat kohota 500 miljardiin dollariin vuonna 2050.

Nykyajan ilmastoväittely alkoi kunnolla viestimissä 1980-luvun lopulla. Nasan johtava ilmastotutkija James Hansen selitti silloin Yhdysvaltain kongressille, mistä Yhdysvaltain helleaallot johtuivat.

Ilmastosta on siitä lähtien puhuttu ja kinattu paljon. Samalla maailman hiilestä vetäytyminen eli dekarbonaatio on vaivihkaa jo alkanut.

Eri energiamuotojen

laskelmia vuoteen 2050:

www.princeton.edu/

Haku: Socolow Pacala

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.tiede@sanoma.fi