"Jäinpä miettimään isäni historiaa"

HS:n jatkosotasarja sai lukijat pohtimaan ja oikomaan

 Helsingin Sanomien jatkosotasarja sai lukijat liikkeelle: kymmeniä ellei satoja sähköposteja, kirjeitä ja soittoja niin toimitukseen kuin sarjassa haastatelluille veteraaneille ja heidän aikalaisilleen.

Kertomukset, kuvat ja kartat ovat palauttaneet mieliin omat, suvun ja kansakunnan vaiheet – muistot, mutta myös sen harmaan, mistä ei ole aavistuksia parempaa.

Lukijat ovat oikoneet virheitä, pohtineet ristiriitaisuuksia ja ehdottaneet aiheita. Muutama kiivastui isänmaan ja yksi rauhan puolesta. Sarjaa on myös kiitetty ja toivottu yksiin kansiin.

"Jäinpä miettimään isäni historiaa", helsinkiläinen Timo Jousi kirjoitti.

Sytykkeenä oli Vuosalmi-osan maininta, jonka mukaan "nuorimmat kesän 1944 taisteluihin osallistuneista olivat 1925–1926 syntyneitä".

Jousen isä Paavo oli syntynyt 1928, mutta joutui silti valitsemaan maatyöt tai sodan.

HS pyysi Timo Jouselta lisätietoja, ja ristiriita ratkesi: nuorimmat asevelvolliset olivat tosiaan 1925–1926 syntyneitä. Paavo Jousi sen sijaan kuului suojeluskuntaan. Siellä työvelvollisuus alkoi 16-vuotiaana.

Liikemiehen poikana Paavo Jousi katsoi, ettei olisi hyödyksi maatalossa. Ainoaksi vaihtoehdoksi suojeluskunta tarjosi "vapaaehtoista" sotapalvelusta rannikkotykistössä.

Sen Paavo Jousi valitsi.

Sarjan myötä omaisille selvisivät ainakin yhden sotilaan viime vaiheet.

Viipurinlahti-osaan haastateltu Make Hanström, 83, pystyi kertomaan, missä oloissa rakuuna Paul Junkkari 21-vuotiaana kaatui Ilomantsissa. Äiti oli sodan jälkeen yrittänyt turhaan selvittää tapausta.

"On helpottavaa, kun asia tuli vihdoin selväksi", sisko Laila Junkkari sanoi.

Toimitus kompastui pitkässä sarjassa muun muassa Salpalinjan mutkiin ja Viipurin maantieteeseen.

"Tänäisessä lehdessä olleen oikaisun mukaan Hietalan 'oikaistaan' kuuluneen Viipurin valtauksen aikana Viipurin maalaiskuntaan", emeritusprofessori Pekka V. Virtanen lähetti kesätervehdyksiä. – Todellisuudessa Hietala oli jo 1930-luvulla liitetty osaksi Viipurin kaupunkia.

Tali–Ihantala-osassa kompastukseksi muodostuivat sotakuvaajien alkuperäiset kuvatekstit: lento-osasto Kuhlmeyn koneet eivät olleet lähdössä vaan kaartamassa laskuun.

Toisessa kuvassa paloi venäläinen panssarivaunu. Sitä eivät kuitenkaan tuhonneet suomalaiset, vaan saksalaiset.

Toimitus on korjannut virheet Verkkoliitteeseen.

Lukijat ehdottivat sarjaan aiheita ja haastateltavia aina Tienhaaran taistelusta ja Suursaaren valtausyrityksestä operaatio Stella Polarikseen ja järjestäytyneen yhteiskunnan selviämiseen sodasta.

Osa on otettu huomioon.

Ehdotuksista heijastuu ajatus: tätäkään ei saisi unohtaa. Vastaava huoli oli myös helsinkiläisellä Raimo Mäkelällä, jonka sai tarttumaan kynään sarjan kuvitus.

Mäkelälle ja muillekin vastaukseksi: sota-ajan kuvia ottaa yksityisiltä vastaan Sotamuseo, PL 266, 00170 Helsinki.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi