Kalevalaleivoksesta tuli kakkara

Video: Jaakko Kolmonen leipoo kalevalaisen tortun

Mitä tekee suomalainen juhliessaan kansallisia loma- ja merkkipäiviä? No, yleensä ainakin syö ja juo nimikkopäivän kunniaksi laadittuja herkkuja.

Onhan meillä runebergintortut, simat, laskiaispullat ja marskin ryypytkin. Mutta ei vielä leivonnaista, jota natustellessa voisimme kohottaa sielumme kansalliseepos Kalevalan sointuviin sfääreihin. Kuinka tässä nyt voi runolle ryhtyä ilman Kalevalan torttua?

Siksipä pyysimme sellaista kehittelemään Jaakko "Kokki" Kolmosen. Miehen, joka on antanut kasvot suomalaiselle perinne-ruualle jo vuodesta 1970.

"Kyllä se paras Kalevalan päivän herkku olisi rukiinen puolukkapiirakka", toteaa Kolmonen.

Kyllä! Sekä roteva ruis – jonka voi kuvitella Väinämöisen kaskeaman pellon tuotteeksi – että puolukka, josta matala neiti Marjatta tuli raskaaksi paimenessa, kuulostavat varsin autenttisilta kalevalaisilta aineksilta.

"Nämä ovat kaikki halpoja raaka-aineita, kuten parhaat raaka-aineet yleensä. Ei isoäiti käyttänyt soijaa, chiliä, kokoon keitettyä kermaa tai valkosipulia. Niistä tulee vaan semmoinen sekamelska, että vatsakin on kuralla. Sitten perästä kuluu", Kolmonen kiteyttää.

Puolukka on Kolmosen mukaan suomalaisten vanhimpia salaattieineksiä.

"Sanotaan, että suomalaiset eivät ole osanneet syödä salaattia. Karjalaisessa pöydässä puolukka on vanhin salaatin raaka-aine. Sitä riivittiin talvella ulkokellarista pöytään vaikka porkkanan kaveriksi."

Sitten nyrkit taikinaan!

Kalevalan piirakan valmistusvaiheen haastavin kohta on rypyttäminen. Piirakat muistuttavat nimittäin ulkomuodoltaan karjalanpiirakoita. Rukiisen kuoren keskelle läntätään lusikallinen kotimaisella juoksevalla hunajalla maustettua puolukkasurvosta.

"Reunat rypytetään vain pystysuunnassa, jotta puolukat pysyvät sisällä, eivätkä kiehu yli. Kyllä rypyttämistä pitäisi opettaa jo koulussa!" Kolmonen tuumaa.

Karjalassa tällaista piirakkaa kutsutaan myös tuliaiskakkaraksi, ja se oli suosittu kylävieminen.

Kalevalan kakkara ei ole makeudella pilattu, siinäkin mielessä se sopii tiedostavan nauttijan juhlamenuun. Rapsakka kuori takaa sen, että kakkara pysyy kauniisti juhlijan kädessä levittämättä sisältöään juhlaleningille.

Kalevalan päivä su 28. 2.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi