tiistai 2.9.2014 | Sinikka, Justus  Onnittele e-kortilla

JUURI NYT

7.7.2004

Kannaksen sota pysähtyi Vuosalmeen

Vuoksen rannoilla käytiin yksi sodan verisimmistä taisteluista

7.7.2004 0:00

vänrikki v. hollming / sa-kuva

Vuoksen ylimenon jälkeen taistelut jatkuivat Vuosalmen puolella ja hiljenivät pian asemasodaksi. Neuvostojoukot olivat kaivautuneina peltoaukeille, ja suomalaiset olivat niitä reunustavien metsien suojassa. Kuvassa Jalkaväkirykmentti 7:n komentaja, eversti Adolf Ehrnrooth (vas.) ja Jalkaväkirykmentti 11:n komentaja, everstiluutnantti Wolf H. Halsti (oik.) etulinjassa Vuosalmessa 23.–24. heinäkuuta 1944.

Vuoksen ylimenon jälkeen taistelut jatkuivat Vuosalmen puolella ja hiljenivät pian asemasodaksi. Neuvostojoukot olivat kaivautuneina peltoaukeille, ja suomalaiset olivat niitä reunustavien metsien suojassa. Kuvassa Jalkaväkirykmentti 7:n komentaja, eversti Adolf Ehrnrooth (vas.) ja Jalkaväkirykmentti 11:n komentaja, everstiluutnantti Wolf H. Halsti (oik.) etulinjassa Vuosalmessa 23.–24. heinäkuuta 1944.

 Neuvostoliitto aloitti suurhyökkäyksensä Vuoksen varrella 4. heinäkuuta 1944.

Tavoitteena oli ylittää Vuoksi ja päästä takakautta Ihantalassa taistelevien joukkojen avuksi.

Vuoksen etelärannalla, Äyräpään–Kyläpaakkolan harjuilla, oli suomalaisten sillanpääasema, jonka puna-armeija aikoi murtaa nopeasti valtavalla ylivoimalla.

Päivän sijasta Äyräpäässä taisteltiin kuusi päivää. Neuvostojoukot pääsivät Vuoksen yli 9. heinäkuuta ja etenivät Vuosalmen peltoaukeille. Sinne hyökkäys pysäytettiin.

Suurtaistelu oli Suomen torjuntavoitto, yksi niistä, joilla Neuvostoliiton suurhyökkäys Kannaksella taltutettiin.

Taistelu oli kaksivaiheinen: ensin suomalaiset tekivät taistelukyvyttömäksi yhden armeijakunnan Äyräpäässä, sen jälkeen toisen Vuosalmessa, Vuoksen pohjoisrannalla.

Suomalaisjoukkojen rungon muodosti toinen divisioona, johon kuului eversti Adolf Ehrnroothin komentama Jalkaväkirykmentti 7.

Vuoksen äärellä käytiin yksi sodan verisimmistä taisteluista.

Tappiot olivat suuret, ja suomalaiset olivat ainakin kaksi kertaa eri mieltä, pitäisikö joukkojen vetäytyä sillanpääasemasta vai ei.

Ehrnroothin mielestä Äyräpäästä ei saanut luopua, ennen kuin puolustus oli rakennettu Vuosalmen puolelle. Apujoukkoja kuitenkin tarvittiin.

Äyräpäähän saatiinkin erillispataljoona, mutta se joutui pakokauhun valtaan, jätti asemansa ja pakeni veneillä ja uiden Vuoksen yli. Moni hukkui.

Sillanpää menetettiin 9. heinäkuuta. Kaksi päivää aiemmin oli sattunut yksi jatkosodan kiistanalaisimmista tapahtumista, kun noin 30 suomalaista jäi vangiksi Äyräpään kirkonraunioiden alueelle.

Suomalainen tykistö ampui kirkonmäelle, jossa tiedettiin olevan omia miehiä saarroksissa. Jälkikäteen selvisi, ettei suomalaisille aiheutunut tappioita.

Vuoksen ylimenon jälkeen taistelut jatkuivat Vuosalmen puolella mutta hiljenivät pian.

Asemasota jatkui aselepoon, 5. syyskuuta, saakka.

Taistelussa kuoli, haavoittui tai katosi 9 000 suomalaista ja yli 13 000 neuvostoliittolaista.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi

RSS
Osoite Töölönlahdenkatu 2
PL 18, 00089 SANOMA
Puhelin +358 9 1221
© Helsingin Sanomat, a Sanoma company - aineiston luvaton käyttö toisen palvelun osana kielletty

Etkö löytänyt etsimääsi?

Kokeile hakua.

--%>