Kansanäänestykset tyrannisoivat EU:ta

Yksittäisten jäsenmaiden kansanäänestykset Euroopan unionista ovat demokratian irvikuva.

Kun ranskalaiset ja hollantilaiset kaatoivat EU:n perustuslain kansanäänestyksissään 2005, sopimusta vastaan äänestäneiden motiivit liittyivät paljolti muuhun kuin itse perustuslakiin.

Ranskassa perustuslakia vastustaneiden kolme tärkeintä perustelua liittyivät pelkoihin maan taloudellisen tilanteen kurjistumisesta. Tuolloin ranskalaisia peloteltiin "puolalaisella putkimiehellä".

Kuolinisku perustuslaille Ranskassa oli kuitenkin kansalaisten epäluottamus presidentti Jacques Chiracia kohtaan. Lähes viidennes sopimusta vastaan äänestäneistä ilmoitti äänestyspäätöksensä syyksi Ranskan presidentin ja hallituksen vastustamisen.

Hollannissa puolestaan suurimpia vastarinnan syitä olivat tiedon puute perustuslaista, pelko kansallisen itsemääräämisvallan menetyksestä, hallituksen vastustus sekä maan suuret jäsenyysmaksut unionille.

Samankaltainen linja näytti jatkuneen nyt Irlannissa. Ei-kampanja kylvi valheita, joiden mukaan Lissabonin sopimus pakottaisi Irlannin muun muassa laillistamaan abortin.

EU:ta koskevissa kansanäänestyksissä kansalaiset vastaavat kysymyksiin, joita ei ole kysytty. Reilulta ei tunnu sekään, että toisilta asioista kysytään, toisilta ei.

Epädemokraattisia yksittäiset kansanäänestykset EU:ssa ovat siksikin, että esimerkiksi nyt Irlannin tapauksessa vain muutama promille unionin väkiluvusta sai vallan päättää puolen miljardin ihmisen puolesta. Jos äänestetään, äänestetään sitten kaikki ja samanaikaisesti.

Kansanäänestykset voivat kierouttaa EU:n kehitystä myös toimimalla johtavien poliitikkojen työkaluna. Esimerkiksi Ranskassa on suunniteltu lakia kansanäänestyksistä unionin hyväksyessä tulevaisuudessa uusia jäsenmaita. Hanke on luonnollisesti suunnattu Turkkia vastaan.

Vaikka Turkki täyttäisi kaikki jäsenyysehdot, voivat poliitikot piiloutua kansanäänestyksen taakse tietäen, etteivät ranskalaiset hyväksy turkkilaisia unioniin.

Jos joku vielä haluaa järjestää yksittäisen kansanäänestyksen EU-asioista, suositeltavaa olisi, että esitetty kysymys liittyisi jäsenmaan sisäisiin asioihin. Kuten vaikka siihen, haluavatko valtion kansalaiset erota Euroopan unionista.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.ulkomaat@sanoma.fi