Kiinteistövero nousee ensi vuonna, sähkön hinta ja lämmityskulut 2011

Viinavero nousee lokakuussa

 Hallitus päätti eilisessä kehysriihessään talouspolitiikan linjoista lähivuosille.

Taantuman takia verotulot vähenevät nopeasti. Hallitus ei kuitenkaan ryhtynyt leikkaamaan valtion menokattoa ensi vuodelle, vaan se pidetään ennallaan noin 36 miljardissa.

Vaikka valtion kokonaismenoja ei supistetakaan, joitakin leikkauksia voi olla luvassa. Hallitus nimittäin päätti siirtää noin 200 lisämiljoonaa aikuiskoulutukseen, työttömyyskorvauksen aktiivilisään, maahanmuuttoon ja yritysten tuotekehitykseen.

Lisärahaa ei ole luvassa, joten nämä miljoonat ovat pois jostakin muualta. Mistä, siitä hallitus kertoo budjettiriihen jälkeen elokuussa.

Verotulot eivät vähene vain taloustaantuman takia. Valtiontalouden alijäämää lisää hallituksen päätös poistaa työnantajien Kela-maksu, joka on tuottanut noin miljardi euroa vuosittain.

Kela-maksun poistosta päättäessään hallitus lupasi paikata aukon "pääosin" elinkeinoelämän energia- ja ympäristöveroja korottamalla vuodesta 2011 alkaen, sitä ennen aukko rahoitetaan velalla.

Hallitus päättikin useista energiaverojen korotuksista. Teollisuuden lisäksi maksumiehiksi joutuvat myös tavalliset kansalaiset.

Kevyen ja raskaan polttoöljyn verotasot noin kaksinkertaistuvat, mikä lisää lämmityskustannuksia. Kotitalouksien sähkövero lähes kaksinkertaistuu 1,7 senttiin kilowattitunnilta.

Hallituksen laskelmien mukaan tämä tarkoittaa käytännössä, että keskimääräisessä kerrostaloasunnossa energiamenot kasvavat 1,7 euroa kuukaudessa (20 euroa vuodessa) ja sähkö- tai öljylämmitteisessä omakotitalossa 16,5 euroa kuukaudessa (200 euroa vuodessa).

Teollisuuden sähkövero ja kivihiilen verotaso vähintään kaksinkertaistuvat, maakaasun verotaso kasvaa tätäkin enemmän.

Kaiken kaikkiaan korotukset tuottavat valtion kassaan 750 miljoonaa euroa lisää verotuottoja. Näistä yli 500 miljoonaa kohdistuu elinkeinoelämälle ja 235 miljoonaa kotitalouksille.

Hallituksen tulkinnan mukaan korotuksista "pääosa" osuu teollisuudelle.

Pääministeri Matti Vanhanen (kesk) muistutti myös, että myös kunnat hyötyvät maksun poistamisesta noin 250 miljoonaa euroa.

"Eikä tätä suurta kuntien ja seurakuntien maksusta saamaa hyötyä tietenkään voi kompensoida elinkeinoelämällä."

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok) korosti, että Kela-maksu on lisännyt kustannuksia, joten sen poisto hyödyttää yritysten lisäksi myös palkansaajia ja kuluttajia. Siksi osa hyödystä voidaan maksattaa heillä.

Alkoholiveroa hallitus päätti nostaa 10 prosenttia lokakuun alusta.

Katainen vakuutteli

lähes kymmentuntisen riihen sujuneen hyvässä hengessä, vaikka tiettävästi keskustassa olisi ollut haluja auttaa kuntia avokätisemmin.

Sen sijaan työministeri Tarja Cronberg (vihr) myönsi, että erimielisyyksiä oli: "Emme olisi voineet keskustella 10 tuntia, jos olisimme olleet täysin yksimielisiä. Mielipide-eroja oli kohtalaisen paljon."

Ministerit korostivat verotuksen painopisteen siirtyvän nyt työn ja ihmisten verotuksesta kohti ympäristöveroja ja kulutuksen verottamista.

"Se on ajan henkeä parhaimmillaan", Katainen sanoi.

Kehysriihessä ei odotetusti käsitelty energiaverotukseen liittyvää, voimayhtiöitä koskevaa windfall-voittojen verotusta. Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen (kesk) kertoi, että asia on edelleen valmisteltavana, ja sitä käsitellään tämän kuun lopussa.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.kotimaa@sanoma.fi