Kirja on pojille ennen kaikkea tietoa

Pojat lukevat tyttöjä vähemmän ja ovat kirjamaultaan nirsompia

 21-vuotiaita miehiä vastasi yksi, samanikäisiä naisia yli kaksikymmentä enemmän. 43-vuotiaita miehiä vastasi kaksi, samanikäisiä naisia – taas kaksikymmentä enemmän.

Kun HS kysyi lukijoidensa mielikirjoja, naiset innostuivat vastaamaan miehiä aktiivisemmin. Naisten innostus tosin taitaa koskea koko kulttuurin kenttää, onhan tämän lehden kulttuurisivujen lukijoistakin naisia 60 prosenttia.

Miehistä vain kouluikäiset pojat innostuivat kyselystä. Tai ainakin he vastasivat kiltisti oppitunneilla jaettuihin lomakkeisiin, joita opettajat olivat innostuneet monistamaan.

Lasten lukukokemuksista tiedetään yllättävän vähän, vaikka etenkin poikien lukemisesta puhutaan paljon. Alle kouluikäisten suhteesta kirjoihin tiedetään vielä vähemmän.

Jyväskylän yliopistossa vuosituhannen vaihteessa toteutetussa tutkimuksessa kävi ilmi, että tytöt ovat selvästi poikia ahkerampia lukemisen harrastajia. Vähintään kerran viikossa muita kuin koulukirjoja lukee tytöistä 61 prosenttia, pojista 37 prosenttia.

Samassa Keski-Suomessa tehdyssä Mediat nuorten arjessa -tutkimuksessa kävi ilmi, että eniten nuorten lukemiseen käyttämästä ajasta kuluu oppikirjojen parissa. Koulukirjojakin tytöt lukevat poikia ahkerammin.

Kirja on nuorille etenkin tiedonlähde, jota käytetään opiskelu- ja työasioissa. Tytöille kirja on tiedonlähteistä tärkein.

Yliopistotutkimuksen mukaan kirja on monille tytöille myös viihtymisen väline. Tytöistä yli neljäsosa kertoi lukevansa kirjoja rentoutuakseen, pojista joka kymmenes.

Tyttöjen lukumaku on myös monipuolisempi.

Tyttöjen aktiivisempi lukuinnostus on huomattu myös kirjastoissa. Tampereen pääkirjaston lasten- ja nuortenosastolla työskentelevä kirjastonhoitaja Tuija Mäki kertoo, että tytöt lainaavat kirjoja selvästi poikia ahkerammin.

"Mutta kyllä pojatkin lukevat", Mäki sanoo ja kertoo, miten poikiin on myös panostettu, niin kustantamoissa kuin kirjastojen ostopäätöksissä.

"Kustantamot ovat tuoneet paljon helppolukuisia kirjoja, joissa on vauhtia. Poikapäähenkilöt ovat helppolukuisissa enemmistönä", Mäki kertoo huomanneensa.

Harry Potter -kirjoista on puhuttu nuorten ja erityisesti poikien lukuharrastuksen pelastajana, eikä niitä Tuija Mäen mukaan voi sivuuttaa.

Sama näkyy HS:n mielikirjakyselyssä, jossa 7–18-vuotiaat pojat äänestivät kaikki Potter-kirjat suosikkien kärkeen. Lisäksi Potter-kirjat saivat sarjana kymmeniä ääniä.

"Aikuisille on olemassa kirjamainoksia, Potteria voisi verrata siihen. Ihmiset, jotka eivät tiedä lukemisesta, ovat innostuneet", Mäki sanoo.

Lapset ja heidän vanhempansa ovat kirjastojen suurkäyttäjiä. Helsingin Sanomien selvityksessä (HS 17. 4. 2000) kävi ilmi, että 1999 joka kolmas kirjastosta lainattu teos oli lasten- tai nuortenkirja.

HS:n kyselyssä selvitettiin myös kirjastojen lainatuimpia teoksia. Kymmenestä lainatuimmasta yhdeksän oli lasten- tai nuortenkirjoja.

Kuvakirjoja käyvät lapsilleen lainaamassa Tuija Mäen mukaan äidit ja isät yhtä ahkerasti. "Kirjastossa käyminen on asia, jonka isät äitien mielestä osaavat tehdä", Mäki naurahtaa.

Eivätkä monet vanhemmat lopeta kirjojen tuomista kotiin, vaikka lapsi olisi jo kouluiässä. Mäen mukaan vähän vähemmän lukuintoisille pojille luettavaa lainaavat yleensä äidit, tytöt sen sijaan käyvät usein kirjastossa äidin kanssa.

Lapsiperheet myös hankkivat paljon kirjoja. Kotitalouksista ne ovat ahkerimpia kirjanostajia.

Vuonna 2003 lapsiperheistä lähes puolet osti yli 10 kirjaa vuodessa, käy ilmi Taloustutkimuksen toteuttamasta Suomi lukee -tutkimuksesta. Näistä ostajista puolet kertoi joukossa olleen myös lasten- ja nuortenkirjoja.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi