Kotimaa kun taakse jäi

5 000 suomalaista opiskelee korkeakouluissa ulkomailla. Muille maille lähtevät esimerkiksi vaikeisiin pääsykokeisiin tympääntyneet.

 "Suomen typerä pääsykoepolitiikka. Täällä pääsee samaa ainetta lukemaan pelkillä papereilla. Poikaystävä muutti tänne. Kielitaidon kartuttaminen." Näin luetteli 24-vuotias nainen syitä lähteä opiskelemaan humanistisia aineita Ruotsiin.

"Helppo sisäänpääsy, löytyi mieleinen opinto-ohjelma, kielitaidon kohentaminen, liikkuvainen luonne", luetteli 23-vuotias nainen motiiveja luonnontieteiden opiskeluun samassa maassa.

"Suomessa en kahden vuoden yrittämisen jälkeen ollut päässyt yliopistoon. Alkoi mennä usko omaan itseeni ja älykkyyteeni. Mutta niin kuin näkyy, täällä sain mahdollisuuden ja pärjään hyvin", 23-vuotias humanistisia aineita Italiassa opiskeleva nainen kertoi.

"Tutkinto on yksi parhaita maailmassa. Tämä on ensimmäinen yliopisto, joka aloitti kansainvälisen politiikan tutkinnon opettamisen", kehui Britanniassa yhteiskuntatieteitä opiskeleva 22-vuotias nainen.

Esimerkit ovat tutkimuksesta, jossa kysyttiin ulkomailla tutkintoa suorittavien lähdön syitä. Vastaukset saatiin noin tuhannelta nuorelta 30 maasta. Vaikeus päästä suomalaiseen korkeakouluun on hyvin merkittävä tekijä, kun suomalainen lähtee opiskelemaan kokonaista tutkintoa ulkomaille.

Lisäksi ulkomailta mennään hakemaan sellaista erikoisalaa tai aineyhdistelmää, jota ei Suomessa ole tarjolla.

Suomalaisnuoria houkuttelevat muille maille myös mahdollisuus hankkia uusia kokemuksia, ulkomaisen koulutuksen taso ja tunnettuus, kielitaidon kartuttaminen, valmiit kontaktit opiskelupaikkakunnalle ja ylipäänsä kiinnostus opiskelumaata tai -paikkakuntaa kohtaan.

Lääketieteen opiskelijoilla sisäänpääsymahdollisuudet vaikuttavat ulkomaille hakeutumiseen selvästi enemmän kuin muilla. Myös kasvatustieteen opiskelijoilla sekä taidealoista teatterin ja tanssin sekä kuvataiteen opiskelijoilla sisäänpääsy on tärkeä motiivi.

Pääasiallisia tietolähteitä lähtijöille ovat tuttavat, esitteet, internet ja suorat yhteydenotot oppilaitoksiin. Papereita saatetaan lähetellä myös varmuuden vuoksi ulkomaisiinkin yliopistoihin selvittämättä kovin tarkoin omia mahdollisuuksia.

Ulkomailla opiskelevat tuntuivat olevan kohtalaisen tyytyväisiä opintoihinsa, sekä niiden tasoon että ohjaukseen. Valtaosa on sitä mieltä, että aina löytyy joku, jonka puoleen kääntyä.

Kieliongelmia on useimmilla vain vähän. Asumistaso tyydyttää eniten Virossa ja vähiten Britanniassa.

Opiskeluaikainen työssäkäynti on yleistä myös ulkomailla opiskelevilla. Opintojen kalleutta valitellaan jonkin verran. Yli puolet nostaa opintolainaa Suomesta, sillä opintoraha ja asumistuki eivät kata menoja.

Ulkomaisissa korkeakouluissa suorittaa tutkintoa vajaat 5 000 suomalaisopiskelijaa. Määrä ei ole viime vuosina enää kasvanut. Tosin luvuissa ovat mukana vain ne, jotka saavat Suomesta opintotukea.

Ylivoimaisesti suosituimmat opiskelumaat suomalaisilla ovat Britannia, Ruotsi, Saksa, Yhdysvallat ja Viro, joissa on yhteensä yli 80 prosenttia kaikista ulkomailla opiskelevista suomalaisista.

Ulkomailla opiskelevat suomalaiset ovat nuori, naisvaltainen ja jo entuudestaan runsaasti kansainvälistä kokemusta omaava joukko. Koulutusaloista yleisimmät ovat humanistinen ala, kauppa- ja yhteiskuntatieteet sekä taidealat.

Ulkomailla opiskelevat tekevät päätöksen valmistumisen jälkeisestä asuinmaastaan ensisijaisesti työ- ja uramahdollisuuksien perusteella.

Suomeen palaamista pidetään työllistymisen näkökulmasta epätodennäköisempänä vaihtoehtona kuin ulkomaille jäämistä.

Suomalaisopiskelijat kansainvälistyvät myös lyhyemmissä rupeamissa eli osallistumalla vaihtoon, joskin into siihenkin on hieman hiipunut viime vuosina etenkin yliopisto-opiskelijoilla. Yksi syy on se, että ulkomailla suoritettuja opintoja ei aina korvata suomalaistutkinnossa.

Suomesta ulkomaille vaihto-opintoihin lähtee vuosittain noin 7 000 opiskelijaa. Mukana luvussa ovat sekä yliopisto- että ammattikorkeakouluopiskelijat.

Lisää tietoa ulkomailla opiskelusta saa Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksesta Cimosta, www.cimo.fi

Lähteenä on käytetty Irma Garamin tutkimusta Kun opintie vie ulkomaille.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi