Kotimaiset ikkunat menestyivät surkeasti tiiviystestissä

TM Rakennusmaailman testissä viisi ikkunaa yhdeksästä vuoti

 Monet kotimaisen ikkunateollisuuden valmistamat ikkunat vuotavat. Tähän tulokseen tultiin, kun TM Rakennusmaailma -lehti tutkitutti yhdeksän suuren suomalaisen ikkunanvalmistajan ikkunoita Valtion teknisessä tutkimuskeskuksessa (VTT). Tulokset julkaistaan lehden keskiviikkona ilmestyvässä numerossa.

Testattaviksi lehti valitsi kolminkertaiset kaksipuitteiset ikkunat. Ne ostettiin pääkaupunkilaisen rautakaupan kautta.

Yhdeksästä tutkitusta ikkunasta viisi sai vesitiiviytensä tuomioksi ala-arvoisen, koulunumeroasteikolla siis nelosen, koska ne vuotivat.

Ikkunateollisuuden tekemien ikkunoiden tasosta on puhuttu ennenkin, ja vuosi sitten maaliskuussa Helsingin Sanomat kertoi ikkunoiden laadun romahtaneen tiukassa hintakilpailussa. Artikkelin jälkeen monet lukijat kertoivat karuista kokemuksistaan.

Vuosittain Suomessa myydään noin puolitoista miljoonaa ikkunayksikköä, joista noin puolet asennetaan remonteissa ja peruskorjauksissa ja loput uusiin kerros- ja omakotitaloihin.

Nyt VTT:n tutkimuksessa keskityttiin vain sellaisiin ominaisuuksiin, jotka voidaan laboratoriossa mitata tarkasti. Käytännössä siis tutkittiin, miten kukin ikkuna pitää lämmön tai kylmän, tuulen, veden ja melun rakennuksen ulkopuolella.

Tutkittujen ikkunoiden valmistajat olivat Alavus Ikkunat, Domus Yhtiöt, Fenestra, Karvia Ikkunat, Lammin Ikkuna, Lasivuorimaa, Pihlavan Ikkuna, Skaala Ikkunat ja Ovet sekä Tiivituote.

TM Rakennusmaailman mukaan valintaperusteena oli, että valittujen valmistajien tuotteita myydään ainakin jossain päin Suomea runsaasti.

Tutkitut kaksipuitteiset kolmilasiset puuikkunat olivat kooltaan 1 190 millimetriä kertaa 1 190 millimetriä, ja niiden karmisyvyys oli 170–175 milliä, paitsi Fenestran ikkunassa, jossa se oli 130 milliä. Ikkunoiden hinnat vaihtelivat 214 eurosta 410 euroon.

Vesitiiviyttä määritettiin sadettamalla ikkunaa. Tätä varten ikkunat oli kiinnitetty erillisiin kehyksiin ja nostettu sadekaappeihin, joiden painetaso on säädettävissä. Kehyksessä ikkuna oli kuin paikallaan seinässä.

Sadettamisella jäljiteltiin luonnonoloja. Vettä ohjattiin suuttimista, jotka olivat 15 senttiä karmin yläpuolelle ja 25 sentin päässä ikkunapinnasta. Vesimäärä oli noin kaksi litraa minuutissa neliömetriä kohti.

Samoin paineen muuttamisella jäljiteltiin luontoa, tositilanteessa tuuli aiheuttaa paine-eron ikkunan sisä- ja ulkopuolelle. Koska sateella usein tuulee, testi-ikkunan sadetettavalla puolella lisättiin painetta.

Sadetus aloitettiin normaalipaineessa, mutta sen jälkeen paine-eroa kasvatettiin portaittain aina 750 pascaliin. Niin iso paine-ero vastaa yli 30 metriä sekunnissa puhaltavaa tuulta.

Sellaisiin tuulennopeuksiin törmätään lähinnä rannikon korkeissa taloissa muutaman kerran vuodessa, silloinkin yleensä puuskissa. Suomessa meteorologit puhuvat myrskystä kun 10 minuutin keskituuli on vähintään 21 metriä sekunnissa, 750 pascalin paine-ero vastaa jo hirmumyrskyä.

Kaikkien ikkunoiden ei siis tarvitse niin kovia oloja kestääkään. Mittauksessa vain Alavuden ikkunat kestivät sitä.

Domuksen, Fenestran, Lasivuorimaan ja Tiivituotteen ikkunat sen sijaan alkoivat vuotaa ennen kuin ilmanpainetta nostettiin. Ne eivät siis pitäneet vettä tyyntä vastaavissa oloissa.

Pihlavan ikkuna kesti paineennoston 50 pascaliin, mutta silloin vesi alkoi valua seinärakenteeseen.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.asunto@sanoma.fi