Lääkintäluutnantti pyyhki pirullisimmat muistot pois

Rolf Köhler sitoi haavoittuneita Itä-Karjalasta Ilomantsiin

 Professori Rolf Köhler, 87, ei lakkaa ihmettelemästä, miten surkean uupuneet, kuusi viikkoa yhtä mittaa jatkuneissa vetäytymistaisteluissa korpisotaa käyneet eversti Torvald Ekmanin 21. Prikaatin miehet saivat aikaan Ilomantsin ihmeen.

Nuori joukkosidontapaikan (JsP) lääkintäluutnantti koki sodan ankeimman puolen toisen pataljoonan mukana, kun joukot vetäytyivät Maaselästä Ilomantsiin.

"Tyypillinen tilanne oli, että vetäydyttiin 10–20 kilometriä uuteen puolustusasemaan. Heti kun pysähdyttiin, kaivauduttiin monttuun suojaan. Se pelasti hengen tykistökeskityksissä", Köhler todistaa. Silti 15-miehinen JsP koki myös menetyksiä vaikealla taipaleella.

JsP:lle hakeutuneille ja kantamalla ja hevospurilailla tuoduille haavoittuneet yritettiin saada suojaan, kun he joutuivat odottamaan kuljetusta kenttäsairaalaan.

Korvessa lääkäri ja lääkintämiehet eivät voineet tehdä heidän hyväkseen muuta kuin tyrehdyttää verenvuotoja, lastoittaa, antaa kipulääkityksen ja valvoa vointia.

Lääkäri ihmettelee yhä myös, miten haavoittuneet ottivat kohtalonsa tyynesti, valittamatta ja tavattoman kiitollisina potilaina. Kaikki eivät kestäneet, vaan kuolema korjasi pois ennen evakuointia.

Suurin osa Ilomantsin haavoittuneista, noin 700 miestä, saatiin evakuoiduksi Ilajanjärven yli. Huoltotietä hoitivat syöksyveneet.

Köhler sanoo, että on pyyhkinyt pirullisimmat asiat aivoistaan. Muistot vaivasivat vielä 1950-luvulle asti niin raskaina, että hänen vaimolleen lähettämänsä 370 kirjettäkin oli muutossa hävitettävä. Tänä kesänä hän on käynyt uudelleen läpi tapahtumia, järjestänyt valokuvia ja tutkinut sotahistoriaa, niin että silloinen tilanne, josta taistelujen aikana Jsp:llä ei ollut mitään kuvaa, on selkiintynyt.

Vetäytymisvaiheen taistelut Köhler muistaa todella kovana paikkana. Kolme viikkoa kaikki miehet olivat samoissa vaatteissa niitä välillä riisumatta. Eräät komppaniat joutuivat myös kiertämään korpien kautta ilman ruokaa 90 kilometriä ennen kuin koitti parin päivän lepo. Useissa komppanioissa ei ollut miehiä enää kuin 50–60 eli kolmannes vahvuudesta.

Elokuun alun päivät pataljoonan vastahyökkäyksessä Konnukasta itäpuolitse Mieronahoon päätielle ovat hänelle yhä täysin pimeitä: mitä silloin tehtiin? 4. päivän aamuna polun varressa ollut JsP saatiin Leminahon taloon, joka ikkunattomana seisoi keskellä peltoa, mutta antoi katon haavoittuneiden päälle. Yli 50 miestä istui seinustoilla odottaen, että tie Ilomantsiin saataisiin auki.

"Suurin työ oli pitää huoli, ettei kukaan liikkunut ulkona, kun venäläisten koneet lensivät yli", Köhler muistaa odotuksen.

Tien varresta tuli potilaita venäläisiltä vallattuihin vankkureihin kerättynä. Kranaatinheittimen sirpaleista keuhkoihin haavoittunut pikakivääriampuja Jorma Leino muistaa, miten hän ei pystynyt makaamaan vankkureissa, vaan hänen oli noustava kävelemään vankkureihin tukeutuen neljä viisi kilometriä Leminahon torpalle.

Myöhään 4. päivän iltana tie avautui. Suomalaisen tykistön perässä tulivat ambulanssilinjurit, ja miehet saatiin Ilomantsiin ja edelleen Kontiolahden sairaalaan.

Oman kestävyytensä perustaksi Köhler laskee Maaselässä aloittamansa kunto-ohjelman: lääkintävääpeli innosti pitkille juoksulenkeille. Rajajääkäripataljoona 5:n lääkärinä ollessa aikaa oli myös kalastaa ja metsästää.

Asemasotavaiheessa Seesjärven maastossa potilaita toivat eniten venäläisten miinoitukset; puolet potilaista oli jalkansa miinaan astuneita.

Ilomantsin ihmeen selitykseksi Köhler antaa joukkojen johtajan, kenraalimajuri Erkki Raappanan ilmiömäisen strategisen vaiston ja kyvyn ja maaston tuntemuksen sekä apuun saadut levänneemmät joukot.

"Miten veitsenterällä elettiin rintamalla ja siviilissäkin: Jos Ilomantsissa vihollinen olisi tehnyt läpimurron, Suomi olisi menetetty", Rolf Köhler epäilee.

Lähteet: Raunio ym. (toim.): Jatkosodan historia 6; Antti Juutilainen: Ilomantsi – lopultakin voitto; Erkki Kansanaho: Papit sodassa; Matti Koskimaa: Karhumäestä Ilomantsiin; Juri Kilin; Tykkimiehet ry: Korpisodan suurvoitto; Kärkijoukkue Oy: Suomen sodat 1941–1944; www.suomensodat.com; Suomen Lääkärilehti 1947; lääkintäeversti Matti Ponteva.

Palaute: hs.jatkosota@sanoma.fi

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi