Miehellä on avio-oikeus vaimonsa omakotitaloon

Olemme vuoden naimisissa ollut aviopari. Minä omistan omakotitalon, ja mieheni haluaisi ostaa puolet talostani. Emme haluaisi ottaa pankista lainaa.

Pystymmekö hoitamaan jollain muulla tavalla laina-asian? Mieheni voisi esimerkiksi osallistua joka kuukausi lainani lyhennykseen ja "kasvattaa" samalla osuuttaan talosta.

Tiedämme, että mieheni ei saisi siitä verohelpotusta.

Voimmeko tehdä jonkun keskinäisen sopimuksen, joka on myös laillinen, jos vaikka sattuisimme eroamaan ja talo menisi myyntiin?

"Puolisoiden avio-oikeus toistensa omaisuuteen tarkoittaa, ettei kysyjän mies jää talosta osattomaksi esimerkiksi avioerossa. Tähän voidaan tosin vaikuttaa avioehtosopimuksella", sanoo kiinteistöjuristi Matti Kasso Asianajotoimisto Kuhanen, Asikainen & Kanervasta.

Toisaalta vaimo ei saa ilman miehen lupaa yksinään myydä yhteistä kotia, vaikka se olisikin yksin vaimon nimissä. Avio-oikeus ja suostumuksen vaatiminen kauppaan turvaavat omistamattoman puolison aseman useimmissa tapauksissa riittävästi.

Talopuolikkaan siirtämisestä miehen nimiin aiheutuu joka tapauksessa kustannuksia, siksi siihen kannattaa olla hyvä syy.

Luovutuksesta pitää tehdä määrämuotoinen kauppakirja, ja ostaja joutuu maksamaan kaupasta 4 prosentin varainsiirtoveron.

"Kysyjän aviomies voi maksaa kauppahinnan lainakustannusten muodossa, mutta selkeintä olisi silloin siirtää laina molempien nimiin. Toisaalta maksettavan summan pitää vastata omaisuuden arvoa - muuten järjestely voidaan tulkita lahjaksi, josta joutuu maksamaan lahjaveron. Näin käy esimerkiksi myös silloin, jos toinen ei tosiasiallisesti maksakaan osuuttaan lainasta", Kasso kertoo.

Jos talo on ollut vaimon nimissä yli kaksi vuotta, ja siinä on asuttu yhtä kauan, olisi asunnon mahdollinen myyntivoitto vaimolle verovapaa. Ellei kahden vuoden määräaika ole täynnä, vaimolle saattaa syntyä verotettava voitto talopuolikkaan kaupasta miehen kanssa.

Vastaavasti jos mies nyt ostaa puolet talosta, on tämän puolikkaan asunnon verovapaus ansaittu vasta kahden vuoden kuluttua.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.asunto@sanoma.fi