Mieli rauhoittui vasta vuosien kuluttua

 Rouva Tellervo Koivisto oli aselevon tullessa viisitoistavuotias ja oppikoulussa Huittisissa.

"Viestin taisi kertoa opettaja. Muistan kokeneeni sen ilouutisena, vaikka asialla ei kummemmin elämöity. Aselepoa oli osattu odottaa", hän kertoo.

Vielä välirauhan teon jälkeenkin elämää väritti pitkään huoli. Koivisto sanoo vieläkin kuulevansa korvissaan presidentti Rytin usein radiossa toistamat sanat raskas rauha.

Moni pelkäsi miehitystä. Sotakorvaukset tuntuivat epäoikeudenmukaisen suurilta. Vasta parin vuoden kuluttua Koivisto muistaa levollisuuden alkaneen palata. "Yhtäkkiä syntymäpäivät ja häät muuttuivat yltäkylläisiksi. Ulos tuotiin pitkiä pöytiä, ruokaa kannettiin sitä mukaa kun sitä syötiin, ja sitä oli enemmän kuin koskaan ennen."

"Muistan eräätkin juhlat vuodelta 1946 tai 1947. Kaikki vieraat ryntäsivät hirveällä kiireellä notkuvaan pöytään. Iso nälkäinen mies tempaisi siskoni kädestä hänen juuri täyttämänsä lautasen. Toinen tempaisi käteensä paistin luun ja alkoi kaluta sitä, vaikka paljon lihaa oli vielä jäljellä. Täytettiin pitkää puutteen ja surun luomaa tyhjiötä, jotenkin oli taas lupa juhlia."

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi