Mies söi tupakkaa

Pyysimme taannoin lukijoita lähettämään uusia kaupunkitarinoita. Niitä kun ei kukaan ole enää kerännyt niin kuin urbaanilegendojen Lönnrot, edesmennyt tutkija Leea Virtanen.

Ja tarinoita tuli, kiitos siitä!

Osa lähettäjistä oli tosin lukenut Virtasensa hyvin. Monet tarinoista löytyvät hänen teoksistaan Varastettu isoäiti (1987) ja Apua – maksa ryömii! (1996).

Opiskelija Elina Koskelainen tutustui nuorempana Virtasen teoksiin saadakseen selville, mitä kavereiden tarinoista kannattaa uskoa. "Tarinat ovat kuin kauhukertomuksia, joiden avulla pidetään kansa aisoissa", Koskelainen sanoo.

Vuonna 2005 Koskelaisen kämppis väitti huoneenlämmössä säilytettyä hunajaa hengenvaaralliseksi. Kämppis oli saanut "tiedon" terveyskeskuksessa työskentelevältä tuttavaltaan.

"Hunajamyrkytyksen vuoksi terveyskeskuksiin saapuvat eivät kuulemma ole pieni joukko."

uhkaavia tilanteita voi aiheuttaa myös kokkaaminen. Tällaisen tarinan on kuullut nimimerkki Viola: "Mies ryhtyy yöllä humalassa laittamaan ruokaa ja sammuu kesken. Aamulla hän herää sohvalta. Keittiö on täynnä sammutusvaahtoa, ja ovessa on lappu, jossa lukee 'Kävimme sammuttamassa keittiöpalon. Sohvalla makasi mies. Ei herännyt. Hengitti. -Palomestari.'"

Juopottelun vaaroista kertoo myös nimimerkki Selman juttu: "Argentiinasta kotoisin oleva ruotsalainen kaverini kertoi, että Ruotsin hallitus lisää alkoholiin pahoinvointia aiheuttavaa ainetta, jotta kansalaisten viinankäyttö ei riistäytyisi käsistä. Hän ei kuulemma ikinä oksenna ryyppyillan jälkeen kotopuolessa, mutta Pohjoismaissa useinkin."

Yksi suosituimmista aiheista on lukiolaisten neuvokkuus ylioppilaskirjoituksissa.

"Kokeessa oli annettu valmis otsikko 'Hiihtokilpailut'. Nokkela abi oli kirjoittanut ensimmäiseksi lauseeksi 'Hiihtokisat Lahdessa' ja päivämäärän, jättänyt sen jälkeen tyhjää ja kirjoittanut koepaperin loppuun: 'Hiihtokisat peruttu vesisateen vuoksi'", kertoo nimimerkki Hemoglobiini.

Toisinaan rohkeus lipsahtaa hulluuden puolelle. Tällaisen huhun oli kuullut Jargon: "Naapurin mies kertoi työkaveristaan, joka söi tupakkatauon päätteeksi polttamansa tupakan tumpit. Tämä toistui joka päivä, useita kertoja päivässä."

Mutta mistä tietää, onko yksittäinen tarina totta vai ei? Eihän kaikkia välttämättä löydy netistä tai kirjoista. "Eihän sitä tiedäkään. Se siinä onkin herkullista", Elina Koskelainen sanoo.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi