Mustaherukka on terveyspilleri

Tutkijat selvittivät, että herukan siemenöljy sisältää terveellisiä rasvahappoja

 Mustaherukoista löyhähtää poimittaessa voimakas tuoksu. Niiden täytyy olla terveellisiä.

Vanha kansa ainakin uskoo näin, mutta pitävätkö kansanuskomukset paikkansa?

Sitä on selvitetty Turun yliopiston biokemian ja elintarvikekemian laitoksella jo kahdeksan vuoden ajan. Nyt on vahvistumassa tieteellisestikin, että herukka on hyväksi terveydelle.

Erityisen paljon hyviä aineita löytyy pienistä siemenistä, jotka menevät tosin normaalikäytössä ruuansulatuksen läpi ja hukkaan.

Arvokkaan osan voi ottaa kuitenkin talteen. Siemenistä voi valmistaa öljyä, joka sisältää muun muassa tärkeitä omega-3 ja omega-6 rasvahappoja ihanteellisessa suhteessa. Rasvahappojensa ansiosta herukkasiemenöljy vähentää tulehdusriskiä, alentaa verihiutaleiden sakkautumista, kohentaa kolesterolitasapainoa ja vaikuttaa suotuisasti sydämen ja verisuonten kuntoon.

Vertailussa terveellisenä pidetyn kalanmaksaöljyn kanssa mustaherukan siemenöljy vie voiton.

Yksi selitys herukan terveellisyyteen piilee siinä, että herukka kasvaa pohjoisessa, jossa kasvukausi on lyhyt mutta valoisa, professori Heikki Kallio Turun yliopiston Biokemian ja elintarvikekemian laitokselta toteaa.

"Marjat suojautuvat valoa ja arktisia olosuhteita vastaan. Samat asiat, jotka suojaavat marjaa, auttavat myös ihmistä."

Mustaherukan siemenöljy ei ole kuitenkaan lääke, Kallio korostaa. Ruokavalion lisänä se voi edistää terveyttä ja sillä voi olla jopa kansanterveydellisiä vaikutuksia.

Kiinnostus mustaherukkaa kohtaan kasvaa myös muualla. Turun herukkatutkijoilla on valmisteilla kanadalaistutkijoiden kanssa yhteishanke, jossa selvitetään voiko elintasosairauksiin vaikuttaa syömällä pohjoisella vyöhykkeellä kasvavia marjoja.

Kasvupaikka voi vaikuttaa huomattavasti mustaherukasta saatavan sadon koostumukseen, sanoo filosofian maisteri Saska Tuomasjukka. Myös hän on Turun yliopiston biokemian ja elintarvikekemian laitokselta. Hän vertailee väitöskirjatutkimuksessaan Varsinais-Suomessa ja Lapissa kasvavia mustaherukkalajikkeita.

Etelässä pensaat antavat satoa aikaisemmin ja enemmän kuin Lapissa. Lapin herukoiden valtti on kuitenkin hämmästyttävän korkea C-vitamiinipitoisuus.

"Kalliit arvoaineet voisivat tehdä viljelystä kannattavaa", Tuomasjukka arvioi.

Pohjoisessa viljellyissä marjoissa näyttää olevan enemmän myös E-vitamiinia ja antosyaaniväriä, joka koostuu terveellisistä flavonoideista. Se sopii esimerkiksi väriaineeksi elintarviketeollisuuden käyttöön.

Marjatutkijat pyrkivät myös kehittämään elintarvikkeita, joita ihmiset haluavat syödä. "Ne ajat ovat ohi, kun terveellisen piti maistua pahalta. Terveellinen voi maistua myös hyvältä", Kallio sanoo.

Tärkeä osa tutkimusta on kouluttaa maistajia tunnistamaan ja vertailemaan makuja ja tuoksuja samojen kriteerien mukaan.

Mustaherukan tuoteperhe onkin hyvässä kasvussa. Tunnetuin tuote lienee mustaherukasta tehty terveysjuoma.

Siemenöljyä elintarviketeollisuus hyödyntää jo monin tavoin. Öljyä viedään muun muassa Espanjaan, jossa sillä korvataan makkaran eläinrasvoja. Siitä tehdään siemenöljykapseleita, ihonhoitovoiteita ja suihkugeelejä.

Mahdollisia uusia tuotteita ovat salaattikastikkeet, öljysumutteet, poretabletit, herukkapatukat ja leivonnaiset.

Herukkaöljy saadaan talteen hienovaraisella uuttomenetelmällä. Öljy uutetaan kuivatuista ja jauhetuista siemenistä paineistetussa säiliössä ilman liuottimia.

Teolliseen hyödyntämiseen vaadittava menetelmä on syntynyt Turun yliopiston, Aromtech Oy:n ja Turun ammattikorkeakoulun yhteistyönä. Pohjoismaiden ainoa valmistukseen soveltuva uuttolaitos on Torniossa.

Mustaherukka on Suomen tärkein talousmarja mansikan ohessa. Suuri osa sadosta menee mehuteollisuuden käyttöön.

Suomessa mustaherukkasato on noin kolme miljoonaa kiloa. Maailman suurimpia tuottajia ovat Puola ja Venäjä.

Suomalainen syö vuodessa noin puoli kiloa mustaherukkaa. Tavoitteena on lisätä kulutus kiloon.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.terveys@sanoma.fi