Nero, joka osaa sanoa ei

Viime viikolla vahvistui tieto, jota on odotettu vuosia: venäläinen Grigori Perelman on todistanut oikeaksi Poincarén konjektuurin. Se on yksi seitsemästä ratkaisemattomasta matemaattisesta ongelmasta, jotka alan huiput määrittelivät vuonna 2000. Amerikkalainen Clay-instituutti on luvannut kunkin ratkaisusta miljoona dollaria.

Ranskalainen Henri Poincaré määritteli vuonna 1904 topologisen ongelman, joka koskee moniulotteisten pintojen perustavaa luonnetta. Hypoteesin todistus auttaa matemaatikkoja ja fyysikkoja hahmottamaan maailmankaikkeuden muotoa. Matematiikan dosentti Osmo Pekosen mukaan kyse on "vuosisataisongelman sensaatiomaisesta ratkaisusta". Kymmenen vuotta aihetta ratkonut Perelman todisti Poincarén ongelman jo 2003, mutta kului vuosia, ennen kuin huippuyliopistojen tutkimusryhmät saivat vahvistetuksi pietarilaisneron todistuksen.

Mitä Perelman aikoo tehdä miljoonallaan? Ei mitään. Hän kieltäytyi palkinnosta.

Kärkimatemaatikot tunnustivat Perelmanin saavutuksen jo 2006 myöntämällä hänelle Fieldsin mitalin, jota pidetään matematiikan Nobelina. Mitalit jakoi kuningas Juan Carlos Madridissa elokuussa 2006, mutta yksi oli joukosta poissa. Perelman kieltäytyi palkinnosta, vaikka kansainvälisen matemaattisen unionin puheenjohtaja Sir John Ball lensi Pietariin häntä maanittelemaan.

Perelman tosiaan on mies, joka osaa sanoa ei. 1990-luvun puolivälissä amerikkalaiset huippuyliopistot Stanford ja Princeton tarjosivat hänelle komeita virkoja. Ei, vastasi Perelman. Vuonna 1996 Euroopan matemaattinen seura halusi palkita hänet. Ei, sanoi Perelman.

Grigori Perelman syntyi juutalaisperheeseen Leningradissa kesäkuussa 1966. Hänen lahjakkuutensa huomattiin jo koulussa, ja 16-vuotiaana hän voitti kansainväliset matematiikkaolympialaiset. Hän väitteli Leningradissa ja työskenteli 1990-luvun alussa kaksi vuotta Berkeleyn yliopistossa Kaliforniassa.

Pietariin palattuaan Perelman työskenteli Steklov-instituutissa. Hän riitautui erään kollegansa kanssa ja erosi 2005. "Olen pettynyt matematiikkaan ja haluan kokeilla jotain muuta", hän kirjoitti erokirjeessään. Perelman jättäytyi työttömäksi ja eristäytyi ulkomaailmasta. Hän asuu Pietarissa ahtaassa asunnossa äitinsä ja matemaatikkosiskonsa kanssa.

Viime viikolla Perelmania ovat tavoitelleet useat toimittajat, joista yksi sai hänet kiinni kännykästä. "Häiritset minua. Olen sienestämässä", Perelman sanoi.

Kulmikkaasta käytöksestään huolimatta Perelman ei ole hullu, sanovat entiset kollegat. "Hänellä on erikoisia moraaliperiaatteita. Hän suhtautuu vakavasti pieniinkin sääntörikkomuksiin", sanoi Steklov-instituutin johtaja Sergei Kisliakov The Guardian -lehdessä.

Erikoista mainetta vahvistaa se, ettei Perelman aja partaansa tai leikkaa kynsiään.

Osmo Pekosen mukaan Perelman jää joka tapauksessa historiaan. "En tiedä, pystyykö hän jatkamaan työtään muiden ongelmien parissa. Mutta tämänkin tuloksen ansiosta hänet muistetaan ikuisesti."

Perelmanin vaatimattomuudesta kertoo se, että hän on julkaissut työnsä tulokset netissä eikä tiedejulkaisuissa. Hän kieltäytyy palkinnoista, koska hänestä tieteen saavutukset kuuluvat ihmiskunnalle. The Sunday Telegraph -lehti sai Perelmanilta haastattelun, kun tämä oli kieltäytynyt Fieldsin mitalista. Perelman ihmetteli, miksi yleisö on hänestä kiinnostunut:

"Tiedän, että monet korostavat itseään ja onnea vain niille, jotka sellaista haluavat tehdä. Mutta minä en pidä sitä hyvänä. Tajusin tämän ajat sitten, eikä kukaan voi muuttaa näkemystäni asiasta."

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.sunnuntai@sanoma.fi