Nopea tie töihin:

Nopea tie töihin: AMK

Ammattikorkeakoulussa opetus on käytännönläheistä, ja sieltä valmistuu nopeammin kuin yliopistosta.

 Sekä ammattikorkeakoulusta että yliopistosta saa korkeakoulututkinnon. Ammattikorkeakoulusta lähdetään kuitenkin hakemaan nopeampaa, käytännönläheisempää ja selkeämmin ammattiin valmistavaa koulutusta.

Yliopisto houkuttelee teoreettisemmin ja laaja-alaisemmin suuntautuneita.

Vaikka ammattikorkeakoulu eli amk on vain noin kymmenen vuoden ikäinen ilmiö Suomessa, se on vakiinnuttanut melko hyvin paikkansa opinahjona. Opistoastetta ei enää ole, vaan lukiosta tai ammattikoulusta mennään suoraan korkeakouluun.

Eduskunta-avustaja Mari Kokolla on kokemusta molemmista kouluista. Yo-kirjoitusten jälkeen 1996 hän meni Jyväskylän ammattikorkeakouluun opiskelemaan taloutta ja hallintoa. Jo ennen valmistumistaan tradenomiksi hän alkoi opiskella myös yhteiskuntapolitiikkaa Jyväskylän yliopistossa.

"Ammattikorkeassa opiskelu on luokkamaisempaa ja yhteisöllisempää; siellä kuuluu porukkaan ja opettajat ohjaavat enemmän, kun taas yliopistossa opiskellaan itsenäisemmin kirjapaketteja", Kokko kertoo.

Työmarkkinoilla käyvät hyvin kaupaksi esimerkiksi kaupan ja hallinnon tradenomit sekä tekniikan insinöörit, vaikka heitä valmistuu jo suuria määriä ja työttömiäkin he ovat aika ajoin.

Tradenomiliitossa ollaan huolestuneita valmistuneiden suuresta määrästä ja siitä, että etenkin naiset joutuvat asiantuntijatehtävien sijasta vähäpätöisempiin hommiin.

Entuudestaan tuttu nimike on sairaanhoitaja, jonka perään tulisi laittaa kirjainyhdistelmä amk. Melko huonosti tunnettuja tutkintonimikkeitä ovat vielä geronomi (vanhustyö), iktyonomi (kalatalous), vestonomi (vaatetusala) ja suuhygienisti (hammashoito).

Uusimpia asetuksella vahvistettuja nimikkeitä ovat kauneudenhoitoalan estenomi, kansalais- ja nuorisotyön yhteisöpedagogi sekä kulttuuripalvelujen kulttuurituottaja.

Paljon on tarjolla esimerkiksi medianomin koulutuspaikkoja, mutta nyt niitä pyritään vähentämään, koska alan työpaikkoja ei ole syntynyt niin paljon kuin aikoinaan kuviteltiin.

Hakijan koulutausta, aiempi opintomenestys ja kotiolot sanelevat, pyritäänkö ammattikorkeaan vai yliopistoon. Tämä kävi ilmi kolme vuotta sitten yli tuhannelle korkeakoulutukseen hakeneelle tehdystä kyselystä.

Ammattikoulupohjalta ei yliopistoihin juuri haeta, ja mitä parempi oli hakijan aiempi koulumenestys, sitä todennäköisemmin hän tähtäsi yliopistoon.

Opiskelupaikkaa hakeville oli varsin hyvin muodostunut käsitys ammattikorkean ja yliopiston erilaisista profiileista. Yliopisto-opinnot katsottiin kuitenkin amk-opintoja vaativammiksi. Koulutusten arvostuksesta oli erilaiset näkemykset.

Yliopistoon havitelleet pitivät akateemista korkeakoulutusta selvästi ammattikorkeakoulutusta arvostetumpana, kun taas ammattikorkeakouluun suunnanneet mielsivät koulutukset tasavertaisiksi, vaikkakin luonteeltaan erilaisiksi.

Joillekin hakijoille on merkitystä myös sillä, että amk-koulutukseen on helpompi hakeutua yhteishaun takia, ja että opinnoilla on tarkoin rajattu aika.

Ammattikorkeakoulun perustutkinto hankitaan noin neljässä vuodessa. Valmistua pitää määräajassa, mutta opiskelija voi ilmoittautua enintään kahdeksi vuodeksi poissaolevaksi.

Yliopistoissa taas on ikuinen opiskeluoikeus. Tavoitteena on saada opiskelijat valmiiksi noin viidessä vuodessa, mutta siihen yltää vain noin kolmannes aloittaneista. Keskimäärin valmistumiseen menee noin kuusi vuotta.

Nyt onkin esitetty, että myös yliopistojen ikuista opiskeluoikeutta rajattaisiin ammattikorkeakoulujen tapaan.

Opiskelijajärjestöt ovat vastustaneet ehdotusta ja vaatineet tilalle enemmän opetusta ja opinto-ohjausta sekä opintotuen nostoa.

Ammattikorkeakoulun perustutkinnon jälkeen opintoja voi jatkaa joko yliopistossa tai kolmen vuoden työssä olon jälkeen myös ammattikorkeakoulussa, jos siellä on meneillään amk-jatkotutkinnon kokeilu.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi