Nuorten miesten sota jatkui Lapissa

Neuvostoliiton vaatimus pakotti aseveljet vastakkain

 Suomen sota ei 60 vuotta sitten loppunut Neuvostoliiton kanssa solmittuun välirauhaan: vielä piti rauhan ehtona ajaa Lapissa olleet saksalaiset, entiset aseveljet, maasta pois.

Aselepo syntyi 4. syyskuuta 1944 vasta, kun Suomi vaati että saksalaiset lähtevät maasta 15:nteen syyskuuta mennessä.

Saksan 20. Vuoristoarmeijalla oli Lapissa noin 200 000 miestä. Joukkojen vetäytymiseen olisi kulunut ainakin kolme kuukautta.

Saksalaiset olivat myös paremmassa kunnossa, paremmin varustautuneita ja kokeneempia kuin vastassaan olleet suomalaiset, joista suuri osa oli nuoria, jatkosotaan täydennysmiehinä tulleita sotilaita.

Tilanteen vuoksi Lapin läänin runsaasta 140 000 asukkaasta yli 100 000 evakuoitiin Ruotsiin ja Pohjanmaalle.

Suomi sopi saksalaisten kanssa, että perääntyjiä seurataan vuorokauden tai kahden päässä ja saksalaiset hävittävät vetäytyessään tiet ja sillat.

Neuvostoliitto alkoi syytellä suomalaisia viivyttelystä. Liittoutuneiden valvontakomissio jättikin Suomelle 30. syyskuuta uhkavaatimuksen aloittaa hyökkäys saksalaisia vastaan.

Pohjois-Suomen joukkojen komentajaksi määrätty kenraaliluutnantti Hjalmar Siilasvuo päätti tehdä maihinnousun Kemiin tai Tornioon. Asiasta ei ilmoitettu etukäteen päämajalle, jonka tiedettiin epäilevän maihinnousun onnistumismahdollisuuksia.

Oulussa lastattiin laivoihin Jalkaväkirykmentti 11:n 3 000 miestä, jotka nousivat maihin Torniossa 1. lokakuuta ja yllättivät saksalaiset. Taistelut jatkuivat viikon, kunnes saksalaisten todettiin 8. lokakuuta aamulla jättäneen asemansa.

Seuraavana päivänä Saksan joukkojen komentaja, kenraalieversti Lothar Rendulic ilmoitti, että kostoksi Suomen puolustusvoimien "alhaisesta ja kunniattomasta toiminnasta" Rovaniemellä poltetaan kaikki valtion rakennukset.

Poltetun maan taktiikka jatkui saksalaisten koko vetäytymisen ajan.

Käsivarressa he irtautuivat Lätäsenolta 10. tammikuuta 1945 Norjan puolelle niin sanottuun Lynge-asemaan, joka ulottui pieneltä osalta Kilpisjärven puolelle. Sieltä viimeiset saksalaiset vetäytyivät huhtikuun lopulla.

Lapin sodassa kaatui 774 suomalaista, 262 katosi ja 2 904 haavoittui. Saksalaisten tappiot olivat runsaat 4 000 miestä.

Lähteet: Jouni Kallioniemi: Suursodan loppunäytös pohjoisessa, Lapin sota;

Osmo Hyvönen: Tornio 1944

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi