Nykyinen hallitus painottanut veronalennuksissa pienituloisimpia

Jos tarkastellaan vain palkkatuloja, edellinen hallitus on "sosiaalisin"

 Hallitus ja oppositio ovat pitkin matkaa kiistelleet, minkä hallituksen veropolitiikka on ollut "sosiaalisinta" – siis oikeudenmukaisinta ja eniten pienituloisia hyödyttävää.

Hallitus tietysti kehuu omaa politiikkaansa sosiaaliseksi, suurin oppositiopuolue Sdp taas syyttää hallituksen keventävän lähinnä hyvätuloisten verotusta ja jättävän pienituloiset huomioimatta.

Kumpi on oikeassa?

Siinä mielessä hallituspohjalla ei juuri ole ollut vaikutusta tuloverotukseen, että 1990-luvun laman jälkeen kaikki mahdolliset hallituskokoonpanot ovat lähes joka vuosi keventäneet työn verotusta.

Yleisen veronkevennyslinjan sijaan Helsingin Sanomat päätti katsoa, miten veronalennukset on suunnattu eri tuloryhmille. Vertailun teki tutkimuslaitos Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos (PTT), jolla on läheiset suhteet keskustaan.

Jos katsotaan työntekijöiden verotusta, Vanhasen edellisen hallituksen veronkevennyksistä suurempi osa painottuu pienipalkkaisten ryhmään kuin Vanhasen nykyisen hallituksen kevennyksistä.

Matti Vanhasen (kesk) nykyinen hallitus – valtiovarainministerinä kokoomuslainen – on keventänyt pienipalkkaisten verotusta 0,4 prosenttiyksikköä suuripalkkaisia enemmän. Vanhasen edellinen hallitus – valtiovarainministerinä sosiaalidemokraatti – kevensi pienipalkkaisten verotusta kokonaisen prosenttiyksikön enemmän kuin suuripalkkaisten.

Vanhasen I voittaa siis tämän erän "sosiaalisuuskisassa".

Kuva veropolitiikan sosiaalisuudesta muuttuu, kun työssäkäyvien lisäksi tarkasteluun otetaan työttömät ja muut sosiaalietuuksien varassa elävät.

Työssäkäyvien verotusta on kevennetty tuloveroasteikon muutosten lisäksi laajentamalla ansiotulovähennystä (nykyisin työtulovähennys). Myös työmatkakulu- ja tulonhankkimisvähennyksiä on kasvatettu.

Nämä vähennykset saa kuitenkin tehdä vain työstä saaduista tuloista, eivätkä ne siten koske esimerkiksi työtöntä. Vähennysten avulla verojensa määrää saa pienennettyä.

Työssäkäyvien vähennyksiä on laajennettu lähes joka vuosi vuodesta 1997 alkaen. Palkkatulon veroasteeseen verrattuna etuuksilla elävien verotus onkin kiristynyt jatkuvasti.

Etuuksilla eläviä koskee kuntaverotuksen perusvähennys, mutta siihen ei ole vuosiin tehty edes inflaatiotarkistuksia.

Elokuussa nykyinen hallitus päätti laajentaa perusvähennystä 1 480 eurosta 2 200 euroon vuodessa ensi vuonna. Päätös keventää monen etuuksilla elävän verotusta, esimerkiksi pelkällä peruspäivärahalla (553 euroa kuussa) elävällä työttömällä 2,5 prosenttiyksikköä, noin 175 euroa vuodessa.

Edellisen kerran perusvähennystä korotettiin 1991.

Tämän sosiaalisuuskisan voittaa siten Vanhasen nykyinen hallitus.

Tosin Kelan tutkija Pertti Honkanen huomauttaa, että vähennyksen korotus vastaa suunnilleen inflaatiota vuodesta 1991 lähtien. "Olisi sitä voinut vähän reaalisestikin nostaa, summa on vaatimaton eikä paljon maailmaa muuta."

Vanhasen hallitusten lisäksi HS otti vertailuun mukaan kaksi edellistä hallitusta.

Veropolitiikassa Paavo Lipposen (sd) hallitukset vetivät eri suuntiin. I hallitus (1995–1999) kevensi suuri- ja keskituloisten verotusta enemmän kuin pienipalkkaisten. Sen sijaan Lipposen II hallituksen (1999–2003) aikana veronkevennyksissä painotettiin enemmän pienipalkkaisia.

"Nyt Sdp väittää, että valtion rahat tuhlataan veroelvytykseen, vaikka Lipposen hallitukset ovat keventäneet tuloveroja enemmän kuin Vanhasen hallitukset", sanoo PTT:n toimitusjohtaja Pasi Holm.

Veromuutokset eivät ole pelkkää politiikkaa, vaan niissä näkyvät myös suhdanteet. Esimerkiksi paljon veroja keventäneet Lipposen hallitukset toimivat nousukaudella, jolloin työttömyysvakuutusmaksu laski ja hölläsi verorasitusta.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.kotimaa@sanoma.fi