Enää lasta ei pakoteta oikeakätisiksi.

Oikea tai vasen - ihan sama

Vasenkätinen osaa joustaa: hankalatkin käsityöt sujuvat oikeakätisten välineillä

 Tavallisessa arjessa vasenkätisyydestä voi olla jonkun verran haittaa, sillä lähes kaikki arkipuuhat toimivat oikeakätisten ehdoilla.

Käydäänpä teknisen käsityön tunnilla Roihuvuoren ala-asteella katsomassa, miten työ sujuu vasemmalla kädellä.

"Pistä vähän terää etukenoon. No niin, nyt käännetään", opettaja Mikko Jero neuvoo jiirisahan käyttöä neljäsluokkalaiselle Olga Silvennoiselle, 10. Ruuvipuristin auttaa pitämään puupalan paikallaan, mutta sahaaminen vaatii silti voimaa.

Helsingin Roihuvuoren ala-asteen Ilves-luokkalaiset valmistavat talouspaperitelineitä. Olgan jälkeen tulee sahausvuoroon Leo Viitanen, 10, joka on myös vasenkätinen, kuten Olga. Luokalta löytyy vielä kolmaskin vasuri, Tuomas Laine, 10.

Vasenkätisyydestä ei ole täällä mitään haittaa, työskentelysuunnat vain ovat vastakkaiset oikeakätisiin verrattuna. Suurin osa työkaluistakin, kuten pihdit, toimii molemmin käsin. Ainoastaan peltisaksia on erikseen vasen- ja oikeakätisille.

Opettaja Mikko Jero on tottunut kysymään oppilailta, onko mukana vasenkätisiä. Heille hän näyttää työtavat erikseen, esimerkiksi sahaamisen.

Jeron mukaan joka luokalla on yleensä aina ainakin yksi vasenkätinen. Opettaja on tavannut myös niitä, jotka tekevät töitä kummallakin kädellä, mutta heitä on Jeron mukaan vain pari lasta tuhannesta.

"Tällainen lapsi ei ole edes varma oikea- tai vasenkätisyydestään. Vasenkätisyytensä tietävät pystyvät toki käyttämään myös oikeaa kättään ja vaikkapa sahaamaan kummalla kädellä vain. Kehotan oppilaita käyttämään kuitenkin sitä parempaa kättä", Jero kertoo.

Tuomaksen, Leon ja Olgan luokanopettaja Merja Kuhna on huomannut lasten vasenkätisyyden, mutta ei näe asialla kovin suurta merkitystä.

"Joskus vasenkätiset lapset voivat turhautua, kun käsi menee tekstin tai piirustuksen päälle ja suttaa helposti. Eniten kätisyys tuntuu varmaan käsityötunneilla." Luokissa on myös vasenkätisten saksia.

Vielä muutama vuosikymmen sitten opettajat saattoivat pakottaa vasenkätisiä lapsia kirjoittamaan oikealla kädellä. Tämän pitäisi jo olla historiaa, mutta monilla vasenkätisillä aikuisilla on karvaat muistot kouluajoilta.

Tuomas Laine on sitä mieltä, että hänelle vasenkätisyydestä on ollut lähinnä hyötyä.

"Urheilussa", tuumii Tuomas, joka harrastaa keihäänheittoa - vasemmalla kädellä. Tuomaksella on hallussa kymmenvuotiaiden keihäänheiton Helsingin piirin mestaruus tuloksella 34,38 metriä.

Urheilusta Tuomakselle tulee mieleen myös espanjalainen tennistähti Rafael Nadal. Hän on oikeakätinen, mutta setä opetti pojan pelaamaan vasemmalla kädellä, mistä on tullut Nadalille kilpailuetu.

"Kirjoitan ja syön vasemmalla kädellä, mutta leikkaan oikealla kädellä. Sahaaminen on kyllä aika vaikeaa oikealla kädellä, joten siihen käytän mieluummin vasenta kättä", Tuomas selvittää.

Tekninen käsityö sujuu Olgalta mukavasti. "Käytämme tunnilla sahoja, viiloja ja hiekkapaperia. Välillä teen molemmilla käsillä", Olga sanoo.

"Kirjoitan vasemmalla, mutta palloa heitän paremmin oikealla kädellä. Harrastan rytmistä ryhmävoimistelua, jossa vaihdellaan palloa kädestä toiseen vaikka vierittämällä".

Leo Viitanen ei ole miettinyt paljon vasenkätisyyttään.

Leon äiti Johanna Lähde kertoo, että heillä on miehen suvussa vasenkätisiä useammassa polvessa.

Leon kaksi veljeä ovat molemmat oikeakätisiä, mutta Matti-isä sekä tämän isä ja sisko ovat vasenkätisiä.

"Matti sai koulussa kokonaan vapautuksen virkkauksesta. Leon kohdalla kätisyys oli pitkään epäselvä ja varmistui kunnolla vasta 4-vuotiaana", Lähde muistelee.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.terveys@sanoma.fi