Oliko Tahko Pihkala natsi ja 8 muuta kysymystä pesäpallosta

1. Kehitettiinkö pesäpallo harjoitukseksi sotaa varten?

Ei, vaikka näin usein väitetäänkin. Lauri ”Tahko” Pihkala (1888–1981) kehitti pesäpallon 1910- ja 1920-luvuilla puhtaasti urheilumuodoksi. Myöhemmin suojeluskuntalaiset ottivat pelin innolla omakseen, eikä Pihkalalla majurina ollut mitään tätä vastaan..

2. Onko Suomessa pesäpallo-miljonäärejä?

”Ei, mutta on kourallinen pelaajia, jotka elättävät itsensä pesiksellä”, sanoo Pesäpalloliiton toiminnanjohtaja Arto Ojaniemi.

”Superpesiksessä on noin 120 pelaajaa, ja keskiansio on hieman yli 10.000 euroa vuodessa. Jotkut saavat pikkurahoja, muutamat vuosipalkan.”

3. Oliko Tahko Pihkala natsi?

Lauri ”Tahko” Pihkala oli äärioikeistolainen jopa 1930-luvun Suomen mittapuulla: Pihkala kannatti rodunjalostusta ja halveksi avoimesti juutalaisia.

Harri Salimäen teoksessa Isänmaan ja urheilu-uskon mies – Lauri Pihkala modernin urheiluaatteen esitaistelijana (SKS, 2000) kuvaillaan Pihkalan suhdetta 1930-luvun aatemaailmaan:

”Tahkolla oli valtava ihailu kansallissosialistista Saksaa kohtaan, koska kansallissosialistinen liike lähti kurista ja järjestyksestä Vertlandin, isänmaan nimessä.”

Urheilu oli Pihkalalle tärkeää ”suomalaisen soturi-rodun” kehittämiseksi – ainakin miesten urheilu: Pihkala oli sitä mieltä, että naisten osallistuminen olympialaisiin oli ”viimeinen naula olympialiikkeen arkkuun”.

Natsipuolueeseen Pihkala ei kuitenkaan koskaan kuulunut.

4.Kumpi on jännittävämpi peli, pesis vai baseball? ”Pesäpallo on nopeampaa, mutta baseballissa huippusuoritukset todella näyttäviä”, sanoo Pesäpalloliiton Ojaniemi.

”Sama se on sinfoniassa ja rock’n’rollissa: molemmissa on omat hienoutensa.”

”Kumpikin on jännittävä peli”, sanoo Suomen Baseball- ja Softball-liiton Simopekka Vänskä.

”Jännitys tulee siitä, osaako katsoa oikeita asioita. Pesäpallofani odottaa kenttätapahtumia, koska lyönnit osuvat aina. Baseball-fani taas odottaa sitä, pystyykö syöttäjä pitämään lyöjät aisoissa.”

5.Kuinka vaarallista on saada pesäpallo päähänsä?

On se vaarallista. Pesäpallo on lyöty valvotuissa olosuhteissa 191 kilometrin tuntinopeuteen. Heitettynä pallo voi lentää 170 km/t.

Sarjapeleissä on toistaiseksi tapahtunut yksi kuolemaan johtanut onnettomuus. Toukokuussa 1985 Saaren Urheilijoiden sieppari Jari Kettunen, 19, sai kovan laakapallon silmänsä yläpuolelle. Hän kuoli samana yönä sairaalassa.

Tapauksen jälkeen kypärät tulivat pakollisiksi 1989. Onnettomuus muutti myös pesäpallon termistöä: kuolema muutettiin paloksi.

6. Miksi Suomi ei kokoa pesäpalloilijoista baseball-joukkuetta ja voita helppoa olympiamitalia?

Ei se niin helppoa olisi. Pelit eivät ole niin samanlaisia kuin luulisi.

”Baseballissa kyseessä on enemmän syöttäjän ja lyöjän kamppailusta. Pesäpallo taas on lyönti- ja juoksukikkailupeli, jossa sisäkenttä pelaa ulkokenttää vastaan”, sanoo Baseball-liiton Vänskä.

”Syötön takia pelit ovat erilaisia. Olisi liian kova ja kallis projekti tehdä pesäpalloilijoista baseballin huippuja. Suotakoon ne rahat muille olympialajeille”, sanoo Pesäpalloliiton Arto Ojaniemi.

7.Pelataanko pesistä muualla kuin Suomessa?

Pelataan, mutta melkein aina pelaajat ovat ulkosuomalaisia. Esimerkiksi Saksassa pelataan pesäpallosarjaa muiden muassa Münchenin Maila-Jussien ja Berliinin Tahkon voimin.

Pesäpallon MM-kisat käytiin heinäkuussa Porissa. Mukana oli joukkueet Ruotsista, Saksasta ja Australiasta.

Sveitsin ja Saksan joukkueessa pelasi paljonkin pelaajia, joilla ei ole sukujuuria Suomessa. Suomi voitti miesten, naisten ja sekasarjan. Viro lienee silti ainoa maa, jossa pesäpalloa pelataan suhteellisen laajalti ilman suomalaisia sukujuuria.

8. Jos Suomi ei tuhlaisi lahjakkuuksiaan pesäpallon ja jääkiekon kaltaisiin maakuntalajeihin, pelaisiko Suomi jo jalkapallon MM-lopputurnauksessa?

”En näe, että ne veisivät voimia jalkapallosta”, sanoo Suomen Palloliiton puheenjohtaja Pekka Hämäläinen.

”Jalkapallossa kyse on jalan nopeudesta, pesiksessä ja jääkiekossa kädet ovat tärkeässä asemassa. Nuori valitsee sen lajin, joka sopii hänen motoriikalleen parhaiten.”

9. Uskaltaako stadilainen tunnustaa pitävänsä pesäpallosta?

”En tunne ketään sellaista”, sanoo Slangi.netin ylläpitäjä Erkki Johannes Kauhanen.

”Ei tule mieleen ketään. En edes tiedä, missä sitä voi pelata”, sanoo Stadin slangi ry:n puheenjohtaja Lasse Liemola.

”Olen kasvanut Stadissa, ja pelasimme paljon myös pesäpalloa. Emme ajatelleet koskaan, että pesäpallo olisi maalaista”, sanoo Maarit Niiniluoto, Stadin friidu 2009.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi