Osasto Kuhlmey tasoitti voimasuhteet

Yliluutnantti Schoppe on sankari vieraalla maalla

lippstadt. Venäläinen historiantutkija Juri Kilin on pohdiskellut, mistä syystä neuvostoilmavoimat yhtäkkiä suurhyökkäyksen toisen viikon aikana menetti ilmaherruutensa, mikä merkitsi samalla myös maavoimien hyökkäystehon hiipumista.

Syy oli everstiluutnantti Kurt Kuhlmeyn johtama lento-osasto, Saksan ilmavoimien Luftwaffen eliittijoukko, joka 70 koneellaan kaksinkertaisti Suomen ilmavoimien tehon torjuntataistelun kiivaimman vaiheen aikana kesä-heinäkuussa 1944.

Niin sanottu Kannaksen halkijuoksu oli päättynyt ja suomalaiset yrittivät vakauttaa uutta rintamaa.

"Kaoottinen tilanne näkyi ilmasta hyvin", sanoo Franz-Josef Schoppe, 83, yksi harvoista elossa olevista Kuhlmeyn piloteista.

Mutta Kuhlmeyn lentäjät alkoivat kylvää kaaosta myös hyökkääjän keskuuteen.

"Ne on Stukia, ne on Stukia! Siitä puhkesi mieletön riemu. Isot miehet, karskit soturit nousivat kuopistaan, hurrasivat ja heittelivät lakkejaan ilmaan", kirjoitti suomalainen jalkaväen sotilas kokemuksistaan Äyräpäässä.

Schoppen lentue liittyi osastoon Pohjois-Suomesta.

"Tilannetta pohjoisessa ei voi verrata siihen, millaista oli Kannaksella", Schoppe sanoo. "Kannaksella venäläisten ilmatorjunta oli hirvittävää."

Ilmatorjunta aiheutti isoja lovia osaston vahvuuteen, mutta ne korvattiin jatkuvasti uusilla koneilla ja miehillä.

Pommittajien maaleja olivat panssarivaunut, tykistön asemat, sillat ja ylimenokalusto.

Montako tankkia tuhositte henkilökohtaisesti? "En muista. . . useita", Schoppe vastaa. Tieto löytyisi lentopäiväkirjasta, mutta sen otti talteen englantilainen majuri siinä vaiheessa, kun Schoppe muiden saksalaisten mukana antautui liittoutuneille 1945. "Mutta siltoja olen tuhonnut paljon."

Sitä mukaa kuin venäläiset saivat sillat kuntoon, Schoppen hävittäjäpommittajat tulivat rikkomaan ne. Yksi ja sama silta saatettiin pommittaa palasiksi monta kertaa päivässä.

Joukkojen siirroista tuli venäläisille hengenvaarallista ja huolto lakkasi toimimasta.

Suomessa Kuhlmeyn pilotit saavat nauttia huomiosta, jollaisesta Saksassa ei ole tietoakaan. Muistomerkki Immolaan pystytettiin kesällä 1994.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi