Palasaippuasta tuli arjen luksustuote

Ekologiset arvot ja sisustusinto lisäävät kysyntää

 Palasaippua ei enää ole nuhjuinen, harmaantunut möhkäle pesualtaan reunalla, vaan värikäs, tuoksuva ja kauniille alustalle asetettu ihonhoitotuote. Nestemäinen saippua hallitsee vankasti myyntitilastoja, mutta palasaippualle on kasvamassa innokas kannattajakunta.

Käsintehdyt, lisäaineettomat saippuat ilahduttavat niin eettis-ekologisia, sisustuksesta kiinnostuneita kuin iho-ongelmistakin kärsiviä kuluttajia.

Monet isovanhemmat muistavat lapsuudestaan saippuankeiton. Nykyään eläinperäinen ihra on vaihtunut kasvisöljyihin, tylsähkö haju aromaattiseksi tuoksuksi ja ankea harmaus houkuttelevaksi värimaailmaksi. Eikä saippuaa edes välttämättä keitetä.

Sipoolainen Elina Salonen valmistaa Soap Factoryssaan saippuoita kylmämenetelmällä. Hän käyttää vain ekologisia raaka-aineita: perusrasvoina luomupalmuöljyä ja -kookosrasvaa sekä kotimaista rypsiöljyä.

Muina ainesosina voi olla porkkanaa, merisuolaa, luomukaakaojauhetta, kardemummaa ja eteerisiä öljyjä. Tuotteet kietaistaan vain pieneen paperipalaan, joka on samalla tuoteseloste.

Palasaippuasta ovat innostuneet myös sisustamista harrastavat, jotka haluavat luoda jokaiselle kodin esineelle merkityksen. Värikäs, uniikki saippua tuo kylpyhuoneeseen ripauksen arjen luksusta.

Näin saippua palaa tavallaan asemaan, joka sillä oli parisataa vuotta sitten. Esimerkiksi Englannissa harvinaiselle ja himoitulle saippualle asetettiin ylellisyysvero, joka poistui vasta 1800-luvulla.

Moni herkkä- ja kuivaihoinen kiittelee käsintehtyjä saippuapaloja. Ainesosaluettelo on niin lyhyt, että allergisoivat osat on helppo havaita.

Mikä tahansa kosmeettinen tuote voi kuitenkin aiheuttaa yliherkkyyttä.

Esimerkiksi saippuapalojen eteeriset öljyt saattavat ärsyttää ihoa, arvioi ihotautilääkäri Heikki Brandt Helsingin Lääkäriyhtymästä.

"Terveihoinen voi yleensä huoletta käyttää mitä tahansa saippuaa, ellei se ei aiheuta oireita", hän sanoo. "Ylenmääräinen peseminen vähintään kuivattaa ihoa."

Nestesaippua oli jo syrjäyttämässä saippuapalat markkinoilta. Teknokemian yhdistyksen myyntitilastojen mukaan palojen osuus on viime vuosina ollut kuitenkin 20–30 prosenttia.

Suihku- ja nestesaippuat ovat 70–90 -prosenttisesti vettä. Litrassa nestesaippuaa onkin suunnilleen yhtä paljon saippuaa kuin tavallisessa saippuapalassa. Nestesaippuaa ostava maksaa siis vedestä melkoisesti.

Vesipitoinen tuote ei säily käyttökelpoisena pitkään ilman säilöntäaineita, ja mitä enemmän vettä, sitä enemmän tarvitaan säilöntäainetta, sanoo saippuasta ja sen valmistuksesta kirjan tehnyt Saara Kuha. "Hyvin kypsynyt palasaippua ei juuri sisällä vettä."

Ilman säilöntäaineitakin palasaippuat pysyvät vuosia käyttökelpoisina. Valmistajat eivät silti suosittele niiden varastoimista kaappeihin, sillä värit ja tuoksut voivat muuttua säilytyksessä.

Käsintehty saippua ei ole halpaa. Sadan gramman saippuapala maksaa usein viisi euroa. Teollisesti valmistetun vastaavan saippuapalan saa kaupasta noin eurolla. Rexona, Lux ja Le Petit Marseillais ovat tuttuja tuotemerkkejä.

Palasaippuan tuotteistamisen uranuurtaja oli kuitenkin Sunlight: Leverin veljekset oivalsivat 1800-luvun lopulla, että saippua kannattaa pakata kääreisiin valmiina paloina ja markkinoida helposti mieleentarttuvalla nimellä.

Kallis palasaippua on riittoisaa, jos sen säilyttää oikein. "Saippualla pitää olla alusta, jolta vesi pääsee valumaan pois, ja saippua saa kuivahtaa", Elina Salonen sanoo.

Suomessa käsintehtyjä saippuoita valmistavat Elina Salosen Soap Factoryn lisäksi ainakin Sola-saippua, Osmia Oy ja Fiskarsista löytyvä Biopap. Tuotteita myyvät sisustusliikkeet, nettikaupat sekä luomutuotteita tai saunatarvikkeita myyvät kaupat.

Ulkomaisista yrityksistä näkyvimpiä on kansainvälinen Lush-ketju, joka avasi keväällä myymälän Espoon Isossa Omenassa. Sitä ja kotimaisia pienvalmistajia yhdistävät kasviperäiset raaka-aineet, ekologiset ja eettiset arvot, käsityö ja palasaippuoiden säilöntäaineettomuus.

Lushin pakkaamattomista saippuoista leijailee monenkirjava tuoksumeri. "Tuoksut ovat valtaosin peräisin eteerisistä öljyistä. Jotkut tuoksut, kuten myski, ovat synteettisiä, sillä oikea myskihän on eläinperäistä", kertoo Suomen Lushin toiminnanjohtaja Milja Tammi.

Lisätietoja ja lähteitä

www.soapfactory.fi; www.lush.fi/; www.solavoima.fi; http://kotisivu.dnainternet.net/biopap/; Osmia Oy p. (09)291 7414

Kuha, Saara: Käsin tehtyä saippuaa. Art House, 2006; Lahtinen, Rauno: Saippuaa! Puhtauden ja kauneuden historiaa mainoksissa. Atena, 2006

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.kuluttaja@sanoma.fi