Peppi Pitkätossu on sukupolvien suosikki

Mestaritonttu seikkailee, Peppi Pitkätossu ja Kuinkas sitten kävikään? olivat voittajia, kun HS kysyi lapsuuden ja nuoruuden mielikirjoja

 Vuosi 1945 oli kumma vuosi. Silloin ilmestyivät Tove Janssonin ensimmäinen muumikirja ja Astrid Lindgrenin Peppi Pitkätossu. Myös Aili Somersalon Mestaritontun seikkailut sai tuona vuonna Onni Mansneruksen uuden kuvituksen, joka on jäänyt ainakin suuren ikäpolven mieleen juuri sinä oikeana kuvituksena.

Janssonin muumit, Lindgrenin Peppi Pitkätossu ja Somersalon Mestaritonttu ovat ne hahmot, jotka menestyivät parhaiten, kun Helsingin Sanomat kysyi lukijoidensa mieleisimpiä lasten- ja nuortenkirjoja.

Lukijoita pyydettiin nimeämään kolme suosikkiaan kotimaisten ja ulkomaisten kirjojen sekä kuvakirjojen sarjassa.

Helsingin Sanomien ja Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutin järjestämään kyselyyn vastasi 2 840 ihmistä, jotka antoivat yhteensä 20 268 ääntä.

Lukijoiden kotimaiset mielikirjat ovat vuosikymmenien takaa. Kymmenen kärkeen sijoittuivat Somersalon Mestaritontun seikkailujen ja Kirsi Kunnaksen Tiitiäisen satupuun lisäksi Anni Swanin kirjat Iris rukka, Ollin oppivuodet ja Tottisalmen perillinen. Tuorein teos kymmenen joukossa oli Tomi Kontion Keväällä isä sai siivet neljän vuoden takaa.

Ulkomaisten lastenkirjojen sarjassa erottuu kaksi kirjailijaa yli muiden: Astrid Lindgren ja J. K. Rowling. Peppi Pitkätossu, Veljeni Leijonamieli ja Ronja Ryövärintytär saivat haastajikseen noitapoika Harry Potterin seikkailuillaan. Fantasiabuumista kertoo myös J. R. R. Tolkienin Taru sormusten herrasta -kirjan menestys.

Kuvakirjojen sarjastakin löytyi suosikkikirjailijat. Tove Janssonin muumikuvakirjat Kuinkas sitten kävikään? ja Kuka lohduttaisi nyytiä? voittivat ylivoimaisesti, mutta paljon ääniä sai myös Mauri Kunnas.

Joitakin kuvittajia haluttiin erikseen kiittää. Muun muassa Lindgren-kuvittaja Ilon Wiklandin ja Maija Karman (Tiitiäisen satupuu, Onneli ja Anneli) nimet olivat muistissa.

Mielikuva kirjasta ja sen henkilöhahmoista syntyy lastenkirjoissa usein koko sarjan perusteella. Tuttujen hahmojen vaiheisiin on turvallista palata, ja lukukokemus syvenee kerta kerralta.

Sarjauskollisuus näkyi myös kyselyn vastauksissa: Kunnakselta muistettiin erityisesti Koiramäki ja Gösta Knutssonilta sympaattinen Pekka Töpöhäntä -parka. Maikki Harjanteelta on jäänyt elämään "ihanan positiivinen ja pirteä" Minttu, kuten eräs vastaaja tyttöä kuvailee.

Moni sarja sai yhteensä satojen äänten vyöryn. Tällaisia sarjoja olivat muun muassa Anni Polvan Tiina-kirjat, jossa seikkailee "reilu ja reipas poikatyttö", Enid Blytonin 21-osainen Viisikko ja L. M. Montgomeryn Anna-kirjat. Silti saattoi käydä niin, ettei sarjan yksikään yksittäinen osa noussut äänestyksessä suosikkeihin.

Paljon ääniä annettiin myös kirjailijoiden koko tuotannolle. Monen lukijan mieleen olivat jääneet Richard Scarryn iloiset kuvakirjat, Elsa Beskowin "kauniit klassikot" tai Anni Swanin "kaikki nuortenromaanit". Kahden viime vuosikymmenen suosikki Tuija Lehtinenkin mainittiin usein. "Kun olin lukenut kaikki, vaihdoin lopullisesti kirjastossa aikuisten osastolle", muistelee 23-vuotias naislukija Lehtisen romaaneja.

Myös tietty hahmo saattoi olla tärkeä. Tällaisia olivat muun muassa Eric Hillin kuvakirjoista tuttu Puppe-koira, Aku Ankka ja Nalle Puh. Näiden kohdalla näkyy myös se, että televisio, lehdet ja monet eri kirjaversiot ovat tehneet hahmoista entistä tunnetumpia.

Kun Jansson ja Lindgren yhdistävät eri-ikäisiä vastaajia, löytyy jokaiselta sukupolvelta myös omaa aikaansa heijastavat suosikkikirjat. 1960-luvulla syntyneisiin ovat vaikuttaneet Marjatta Kurenniemen kirjat, kun taas 1970-luvun realismiin mielikuvituksen iloa toivat Pirkko Koskimiehen Pupu Tupunat ja Elina Karjalaisen Uppo-Nallet.

Keski-iän ylittäneet muistavat Mestaritontun seikkailut, Saran ja Sarrin, Tottisalmen perillisen ja Topeliuksen Lukemisia lapsille. Aikuiset naiset muistelivat kaihoten muun muassa Rauha S. Virtasen Seljan tyttöjen idylliä, Louisa M. Alcottin Pikku naisia ja Anni Swanin Iris rukkaa. Tyttökirjojen menestyksen kyselyssä selittää osin naisvastaajien suuri osuus. Kyselyyn vastanneista yli kaksi kolmasosaa oli naisia.

"Ohittamaton klassinen tyttökirja, joka on viehättänyt minua, äitiäni, isoäitiäni, kutakin vuorollaan", muistelee 21-vuotias helsinkiläisnainen Montgomeryn Runotyttö-kirjoja. Perinteiset kirjat saavat ääniä myös nuorilta tytöiltä, vaikka heidän suosikkilukemistonsa on selvästi viime vuosien tuotantoa, ennen kaikkea Harry Pottereita. Kotimaisten sarjassa tuon ikäluokan suosikkeja olivat Sinikka ja Tiina Nopolan tyttösisaruksista kertovat Heinähattu ja Vilttitossu -kirjat.

Vastaavasti monet poikien suosikkilukemistona pidetyt teokset, Edgar Rice Burroughsin Tarzanit, Jalmari Finnen Kiljuset ja Alfred Hitchcockin nimissä julkaistut 3 etsivää -kirjat saivat jokseenkin vähän ääniä. Nykypoikien suosikkilukeminen on selvästi fantasiaa, J. K. Rowlingin ja J. R. R. Tolkienin tuotantoa. Kotimaisista nuorille pojille kelpaa hyvin myös Sinikka ja Tiina Nopolan Risto Räppääjä -kirjat sekä Jorma Kurvisen Susikoira Roit.

Nuoret vastasivat kyselyyn innokkaasti. Suurin vastaajaryhmä olivat 10–19-vuotiaat, jotka antoivat lähes kolmasosan äänistä. Myös pojat listasivat mielikirjojaan, mutta aikuiset miehet eivät innostuneet kyselystä.

Kyselyn perusteella suomalaisten lastenkirjallisuuden lempiteokset ovat eläneet vuosikymmenestä toiseen. Vaikka uusia suosikkeja löytyy, tunnistavat kaikenikäiset lukijat niin Peppi Pitkätossun, Eemelin kuin Muumilaakson väenkin. Kirjat "kasvavat samaan tahtiin kuin lukija, joka haluaa palata aina juhannusviikolla Muumilaaksoon", kirjoittaa eräs kyselyyn vastanneista.

Kyselyssä menestyneistä kirjoista julkaistaan kulttuurisivuilla kirjoitussarja kesän aikana.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi