22.8.2008 0:00
Verotuksen progressio on loppukesän keskeinen politiikan teema. Itse asiasta on loppujen lopuksi puhuttu vain pintapuolisesti. Verokeskustelussa on ollut välillä hämmentävä jankkaamisen maku.
Sdp, vasemmistoliitto ja vihreät ovat vaatineet veronkevennysten painottamista pieni- ja keskituloisille.
Kokoomus on tarjonnut 800 miljoonan euron veronkevennyksiä samalla prosentilla kaikille ja pieni- ja keskituloisille suunnattavaa työtulovähennystä, joka korvaa entisen ansiotulovähennyksen valtionverotuksessa. Keskusta kannattaa tätä mallia.
Hämäräksi on jäänyt, jättäisivätkö oppositiopuolueet suurituloiset kokonaan ilman veronalennuksia, miten pieni- ja keskituloiset määritellään ja miten veronkevennykset näille ryhmille jaettaisiin.
Ainakin osa oppositiopuolueista julkistaa vaihtoehtobudjettinsa syksymmällä, jolloin asia saa ehkä lisää selkoa.
Sekavan keskustelun lomasta on poimittavissa selvä ideologinen ero porvaripuolueiden ja vasemmiston välillä: suhtautuminen progressioon.
Progressio tarkoittaa sitä, että mitä suuremmat tulot, sitä suurempi veroprosentti.
Demarikielellä progressiota perustellaan sillä, että verojen maksaminen perustuu "veronmaksukykyyn". Poliittisessa oikeistossa taas jotkut haikailevat tasaveroa, joka ei "rankaise" hyvistä tuloista.
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok) on korostanut korostamasta päästyään, että verotuksen progressiota ei saa lisätä. Pääministeri Matti Vanhanen (kesk) ilmoitti maanantaina pitävänsä kiinni samasta periaatteesta.
Se on uutta, sillä Vanhasen ykköshallituksen aikaan – demarivaltiovarainministerien kaudella – progressio kiristyi kuten koko lamanjälkeisen ajan, kun veroja on kevennetty.
Suurituloisten verotusta on kevennetty vähemmän kuin pienituloisten.
Paavo Lipposen (sd) hallituksissa – kokoomuslaisen valtiovarainministerin aikaan – progression kiristyminen oli tosin vieläkin jyrkempää.
Valtiovarainministeriössä valmistellaan parhaillaan mallia, jossa veroasteikkoa muutetaan ja pienituloisille, joista osa ei edes maksa valtion veroja, kohdistetaan työtulovähennys, jolloin kaikki saavat samansuuruisen kevennyksen.
Asiantuntijoiden mukaan alennus on mahdollista tehdä progressiota kasvattamatta, kun veroasteikkoa venkslataan samalla. Samanlaisia harjoituksia on tehty ennenkin.
Veroja on kevennetty laman jälkeen tasaista vauhtia. Pienituloisten veronalennukset ovat kulkeneet hieman jyrkempää käyrää alaspäin kuin keski- ja suurituloisten eli progressio on lisääntynyt, tosin vain vähän.
Veronmaksajien keskusliiton taulukossa on vertailtu neljää eri tuloryhmää. Vertailuun on otettu tuloryhmiä, joissa tehdään kokopäiväistä työtä.
Alimman tuloryhmän veroja on kevennetty 1990-luvun puolivälistä 7,7 prosenttiyksikköä ja ylimmän 6,7 prosenttiyksikköä.
Nyt kokoomus ja keskusta haluavat pysäyttää kehityksen. Rikkaiden veroja halutaan keventää yhtä paljon kuin vähempituloisten. Se ei ole vielä progression purkamista, vaan sen jättämistä ennalleen.
Progression purkamiseenkin hallitus saattaa Kataisen vihjailujen perusteella palata vielä.
Luvassa on ideologista verokeskustelua koko hallituskaudeksi. Siinä keskustelussa tarvitaan oppositioltakin jäsenneltyjä kannanottoja.
Helsingin Sanomat | hs.kotimaa@sanoma.fi
|
HS Digilehti on Helsingin Sanomien painetun lehden sisältö verkossa.
Kun ostat päivän HS Digilehden, voit lukea verkossa myös tuoreimman Nyt-liitteen ja Kuukausiliitteen. Digilehtien ja paperi-lehtien sisältö on sama kannesta kanteen.