Saksalaisilta jäi Lapista lähtiessä miljoonalaskuja maksamatta

Valtio maksoi yrityksen laskun rahanleikkausten jälkeen 1956

Rovaniemi. Saksalaiset jättivät Lapista vetäytyessään syksyllä 1944 jälkeensä poltettujen kylien lisäksi myös maksamattomia laskuja.

"Isäni omistama Kemin Rakennus Oy jäi saamaan yli 1 566 000 markkaa töistä, joita yhtiö teki Saksan armeijalle kesällä ja syksyllä 1944", kertoo rovaniemeläinen yrittäjä Juhani Kerola.

Lasku siirtyi rauhanteon jälkeen 1945 Suomen valtion maksettavaksi.

Rahat saatiin pitkän prosessin jälkeen kuitenkin vasta 1956, kun eduskunta oli säätänyt asiasta erillislain.

"Mitään viivästyskorkoja tai devalvaatiosta ja rahan leikkauksesta aiheutuneita tasoituksia laskuun ei tullut", Kerola sanoo.

"Valtio otti lisäksi päältä pois yhden prosentin eli yli 15 000 markan selvityspalkkion."

Kokonaan saksalaiset unohtivat Kerolan mukaan noin 700 000 markan laskut töistä, jotka oli tehty 1943 ja alkuvuonna 1944.

Näistä laskuista ei ole jäljellä mitään asiakirjoja.

Tilastokeskuksen rahan arvoa kuvaavilla kertoimilla laskettuna 1,566 miljoonaa markkaa vuoden 1944 rahassa vastaa tänään yli 228 000:aa euroa. Vuoden 1956 rahassa sama summa on nyt vain runsaan 38 600 euron arvoinen.

Yhtiö teki saksalaisille monenlaisia töitä. "Esimerkiksi Kolosjoen kaupunki, nykyinen Nikkel Kuolassa, maalattiin eri suojaväreillä kesäksi ja talveksi venäläisten pommikoneiden harhauttamiseksi", Kerola kertoo.

"Parakkikyliä rakennettiin eri puolille Lappia, Ivalossa ja Kaamasessa tehtiin kiitoradat syöksyhävittäjille ja Ivalon Kohisevalla olleelle saksalaisten sahalle toimitettiin 100 000 tukkia." "Kun Rovaniemen paloasemaa rakennettiin 1950, työmaan yhteydessä oli myös muurauskurssi", Kerola sanoo. "Lapissa ei silloin ollut ammattitaitoisia muurareita."

Lapin polttaminen aiheutti murhetta ja epätoivoa kotinsa menettäneille, mutta toisaalta se toi sotien jälkeen monille töitä, myös Kemin Rakennukselle.

"Ja kyllä Rovaniemen rakennuskanta oli ennen sotia isojen remonttien tarpeessa", Kerola arvioi.

Kemin Rakennus teki, ironista kyllä, myös Rovaniemen maalaiskunnan Norvajärvelle Suomessa kaatuneiden saksalaisten sotilaiden hautapaikan ja muistomerkkirakennuksen 1962.

Paikalle on haudattu lähes 2 500 saksalaissotilaan jäännökset.

Talo oli silloin Suomen toiseksi suurin graniittirakennus eduskuntatalon jälkeen. "Istuin vihkiäisissä sen suunnittelijan, saksalaisen arkkitehdin Josef Kindin vieressä", Kerola muistelee.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi