Se siitä avoimuudesta

Viikko sitten Guggenheim-selvityksen julkistusseminaarissa toisteltiin kauniita sanoja avoimuus ja läpinäkyvyys. Guggenheimin säätiön apulaisjohtaja Juan Ignacio Vidarte totesi: "Luottamuksemme Suomen julkisen päätöksentekoprosessin monipuolisuuteen ja läpinäkyvyyteen on tärkeä selvityksen suosituksiin vaikuttanut tekijä." Valitettavasti suomalaiset päättäjät eivät ole luottaneet omiinsa yhtä paljon.

Vaikka selvityksestä annettiin joitain ennakkotietoja viime syksynä, salamyhkäisyys on leijunut hankkeen yllä. Eikä ihme. Helsingin ja Guggenheimin säätiön sopimuksen mukaan asia oli pidettävä salassa. Myös osa Helsingin taidemuseon henkilökunnasta joutui allekirjoittamaan vaitiolosopimuksen.

Salailu on johtanut siihen, että pimennossa pidetty kaupunginvaltuusto joutuu nyt kuukaudessa päättämään valtavasta hankkeesta. Taustatiedot päätöksenteon tueksi on tuottanut Guggenheimin säätiö, jolla on hankkeessa käytännössä nollariski.

Osa Helsingin valtuutetuista vaatii nyt riippumatonta tutkimusta museon mahdollisista vaikutuksista, sillä selvityksen lukuja pidetään yltiöoptimistisina. Ehditäänkö sellainen laatia kuukaudessa?

Jos valtuusto hyväksyy hankkeen nyt, mutta tuleekin myöhemmin katumapäälle, se maksaisi sopimussakon takia Helsingille miljoonia euroja – tähän asti maksettujen lisäksi.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.kulttuuri@sanoma.fi