Siiranmäen joukot pitivät asemansa ja vetäytyivät vasta käskystä

SIIRANMÄKI. Maisema Kivennavan Siiranmäessä on kuudessakymmenessä vuodessa täysin muuttunut. Ennen avaran kylänmäen peittää nyt metsä. Jäljellä on osa peltoaukeita ja maatuvat jäänteet Vammelsuun–Taipaleen-linjasta, jota kenraalimajuri Martolan johtama toinen divisioona puolusti.

Siiranmäki muistetaan: Kolme raskasta vuorokautta everstiluutnantti Adolf Ehrnroothin joukot pitivät asemansa nelin–viisinkertaista ylivoimaa vastaan. Se auttoi IV armeijakunnan raskaita tappioita kärsineiden läntisten joukkojen vetäytymistä järjestäytyneeseen viivytystaisteluun ja antoi Itä-Karjalasta siirretyille joukoille aikaa asettua pitävään puolustukseen Viipurin–Kuparsaaren–Taipaleen-linjalle.

Hyökkäys alkoi 13. kesäkuuta tykistökeskityksellä ja maataistelukoneiden hyökkäyksillä. Venäläisten ensimmäiset yritykset Palomäelle ja Siiranmäen tienristille torjuttiin.

Ratkaisevat taistelut käytiin 14. ja 15. päivinä. Vihollinen pääsi murtautumaan Seppälän talon luona suomalaisten asemien läpi. Panssarivaunut ajoivat mäelle, pari niistä Kylmäojan taka-asemaan asti. Uusilla panssarinyrkeillä ja -kauhuilla niistä 14 tuhottiin.

Murtokohtaa ei saatu suljetuksi, mutta vihollisen eteneminen pysähtyi. Kolmen neuvostodivisioonan voimat ehtyivät suomalaisten vastaiskuihin. Kannaksen yleistilanteen takia Siiranmäki oli jätettävä 16. kesäkuuta.

Venäläiset menettivät kolmen päivän aikana noin 5 000 miestä. Suomalaisten tappiot nousivat lähes tuhanteen kaatuneeseen, kadonneeseen ja haavoittuneeseen mieheen.

Kivennapa-seuran pystyttämä taistelujen muistomerkki paljastettiin 60-vuotismuistojuhlassa viime lauantaina. Panssariestekiviin hakattu teksti kertoo koruttomasti kahdella kielellä: Siiranmäki 1944. Kunnia sankareille.

Lähteet: Matti Koskimaa: Tyrjän rykmentti, Helge Seppälä: Suomi taisteli 5, Raunio ym. (toim.): Jatkosodan historia 4, Kärkijoukkue Oy: Taistelu Siiranmäestä.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi