Siirtolaistaiteilijoille aletaan jakaa erillisiä apurahoja

Tukia jakavan jaoksen johtaja Umayya Abu-Hanna pitää hanketta kyseenalaisena ja leimaavana

 Taiteen keskustoimikuntaan on perustettu monikulttuurisuusjaos, jonka tehtävä on jakaa rahaa siirtolaistaiteilijoille sekä "edistää kulttuurien välistä vuorovaikutusta tukevia taidehankkeita".

Hanke on laitettu liikkeelle kiireessä, sillä helmikuun 9. päivänä julkistettujen apurahojen hakuaika päättyy jo maaliskuun alussa.

Jaoksella on tänä vuonna jaettavanaan 100 000 euroa veikkausvoittovaroista lohkaistuja rahoja.

Jaoston puheenjohtaja Umayya Abu-Hanna sanoo suhtautuvansa hyvin ristiriitaisesti koko ajatukseen erillisestä monikulttuurisuusjaoksesta. Hänen mielestään on ongelmallista, että taiteilijoita aletaan lokeroida heidän syntyperänsä mukaan. "Syntyy ajatus a- ja b-luokan taiteilijoista."

Hän sanoo, että jaoksen perusajatus on väärä ja leimaava.

"Tämä helposti marginalisoi ihmisiä, jotka ovat ennen saaneet tukea "normaaleina" taiteilijoina. Ministeriöstä sanottiin, että vähemmistökulttuurien taiteilijoilla on edelleen mahdollisuus hakea tukea muualtakin taiteen keskustoimikunnasta. Mikä tämän jaoksen tehtävä sitten on?"

Abu-Hanna uskoo, että jaoksen perustaminen on lähinnä "hyvän tahdon osoitus".

"Suostuin puheenjohtajaksi, koska toimin mieluummin järjestelmän sisällä kuin ulkona."

Hän sanoo toisaalta olevansa onnellinen jaoksen perustamisesta. "On itse asiassa hyvä, että tämä on niin problemaattista. Se herättää keskustelua."

"Kyse on samasta ongelmasta kuin sukupuolten tasa-arvon kanssa. Jotta nähtiin tämä vinoutuma, jouduttiin alleviivaamaan jokaista naisjohtajaa. Tuli kiintiöt. Sitten ne pitää hävittää. Eivät naiset halua olla naisjohtajia, vaan johtajia."

Abu-Hanna kuvailee jaoksen työn vaikeutta liudalla kysymyksiä: Saavatko hakijat itse määritellä oman identiteettinsä? Voiko hakija olla kymmenesosavähemmistöläinen? Kuuluvatko suomenruotsalaiset joukkoon?

"Tässä jaetaan rahaa myös suomalaisille taiteilijoille, jotka käsittelevät työssään kulttuurien välistä vuorovaikutusta. Eikö kaikki taide ole tällaista?"

Opetusministeriön mukaan apurahoja voivat hakea henkilöt ja työryhmät, ja niitä tullaan arvioimaan "pääasiassa taiteellisten kriteereiden perusteella". Abu-Hanna sanoo, että vähemmistöryhmissä saattaa herätä hirveä riita ja katkeruus, kun nyt alleviivataan monikulttuurisuutta ja sitten kielteisessä päätöksessä lukeekin, ettei heidän taiteensa ole riittävän korkeatasoista.

Hänen mielestään saattaa olla myös vaara, että monikulttuurisuuden nimissä aletaankin tukea vanhoja jähmettyneitä piirteitä, ja näin vain eristetään eri kulttuureissa eläneitä.

"Voimmeko tukea taideprojekteja, jotka rikkovat yhteisöjen perinteitä ja samalla loukkaavat heitä?"

"Minä haluaisin tukea prosessia, en perinteistä museaalista lokerointia. Minusta koko ajattelu tämän monikulttuuri-homman takana on vähän vanhoillinen. Se tarkoittaa hyvää, mutta siinä ei ole pohdittu elävää nykyaikaa."

Abu-Hanna sanoo toisaalta, että jaos on hyvä paikka pohtia, millainen suomalainen yhteiskunta on vuonna 2020 tai 2030.

"Haluan ehdottomasti ottaa keskusteluun perussuomalaisten ja muiden pelot mukaan. En halua millään tavalla leimata: me hyvät ja te huonot. Sen takia antirasismi on kamala asia, sillä se leimaa ihmiset heti väärään kenttään. Kaikkien pelot pitää ottaa huomioon, ja tärkeintä on lähteä muutoksen talkoisiin yhdessä."

"Otetaan vaikka minun tyttäreni. Hän on vuonna 2020 juuri ylioppilaaksi päässyt nainen, joka katselee, että nuo tuolla ovat muualta tulleita, ja hän sattuu olemaan se musta, täällä koko elämänsä elänyt suomalainen. Ei siihen ole pitkä aika."

Helsingin Sanomat | hs.kulttuuri@sanoma.fi