Taidekouluihin tiukin sisäänpääsy

Ruotsinkieliseen ja tekniikan koulutukseen pääsee helpoimmin, kertoo HS:n tilaama selvitys.

 Helsingin yliopistossa lääkäriksi opiskelevilla kelpaa. Ainakaan lukujen valossa heidän ei tarvitse istua ylisuurissa opetusryhmissä, sillä heillä on puolitoistakertainen määrä opettajia verrattuna Kuopion yliopiston ja Tampereen yliopiston opiskelijatovereihin.

Ylipäätään lääketieteessä ja taidealoilla opiskelijoilla on suhteellisesti enemmän opettajia kuin muilla aloilla.

Muuten yliopistojen opettajavoimat ovat kutakuinkin samaa suuruusluokkaa aloittain. Sama pätee ammattikorkeakouluihin.

Erot käyvät ilmi erikoissuunnittelija Matti Hosian Helsingin Sanomille laatimasta vertailusta. Tunnusluvut perustuvat opetusministeriön ylläpitämiin tietokantoihin, Tilastokeskuksen koulutustilastoihin ja sijoittumispalvelun tietoihin sekä Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiön selvitykseen yliopisto-opintojen kulusta.

Korkeakoulujen ja alojen suosiossa näyttää olevan melkoista vaihtelua, kun katsotaan hyväksyttyjen osuutta hakeneista.

Ruotsinkieliseen koulutukseen on helpompi päästä kuin suomenkieliseen. Tekniikan alalla on myös suuret sisäänpääsyprosentit. Selitys on pitkälti se, että ruotsinkielisiä ja pitkän matematiikan lukijoita on hakijoissa suhteellisen vähän verrattuna aloituspaikkoihin.

Tiukinta sisäänpääsy on taidealoilla. Esimerkiksi Tampereen yliopiston teatteriopintoihin hyväksytään alle kaksi prosenttia hakijoista. Uusia opiskelijoita sinne otetaan vain joka toinen vuosi.

Yliopistoihin tulee vuosittain toistasataatuhatta hakemusta, valintakokeisiin osallistuu noin 65 000, hyväksyttyjä on noin 27 000 ja opintojen aloittajia noin 20 000.

Ammattikorkeakouluihin hakee lähes 90 000 ja opinnot aloittaa noin 26 000 uutta opiskelijaa.

Kun korkeakouluun on päästy, siellä myös viihdytään pitkään. Suomalaiset valmistuvat melko vanhoina, ja jopa neljännes jää tyystin valmistumatta.

Tavoiteaika valmistumiseen on 5–6 vuotta. Keskimääräinen opiskeluaika on noin kuusi vuotta, mutta siinä ovat mukana vain ne, jotka ylipäänsä kunakin vuonna valmistuvat.

Tässä vertailussa valmistumista mitattiin kymmenen vuoden opiskelun jälkeen. Parhaiten valmistutaan lääketieteissä, yli 90-prosenttisesti. Myös oikeus-, kauppa- ja kasvatustieteissä on melko hyvä valmistumisprosentti, 70–90.

Luvuista pistää silmään Helsingin yliopiston humanistien alhainen valmistumisprosentti, alle 50. Ja vaikka Taideteolliseen korkeakouluun on vaikea päästä, alle 60 prosenttia on valmistunut kymmenessä vuodessa. Yksi selitys lienee se, että humanistisilla aloilla on vaikea löytää töitä.

Parhaat ansiot yliopistopuolella ovat lääketieteen, tekniikan, kauppatieteen ja terveydenhoidon aloilla. Vaatimattomimmin tienataan humanistisella alalla.

Yllättävä piikki on Tampereen yliopiston luonnontieteen kohdalla. Se voi selittyä sillä, että Tampereen yliopistossa tietotekniikan koulutus on melko runsasta, eikä biologiaa, kemiaa ja vastaavia luonnontieteitä opeteta lainkaan.

Ammattikorkeakouluista valmistuneilla selvästi suurimmat tulot on tekniikan ja liikenteen alalla, vähäisimmät kulttuuri- ja humanistisella alalla.

Kaikki lääketieteen opiskelijat saavat tilastojen mukaan töitä, samoin eräissä psykologian yksiköissä opiskelevat. Yliopisto-opiskelijoiden työllistymisluvut ovat muutenkin melko suuria.

Ammattikorkeakouluissa luvut ovat jonkin verran pienempiä. Ja jos vertailuun otettaisiin toinen aste eli ammattikoulun käyneet, olisivat ne vielä paljon vaatimattomammat.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi