tiistai 22.5.2012 | Hemminki, Hemmo  Onnittele e-kortilla

JUURI NYT

28.6.2004

Talin–Ihantalan suurtaistelussa Suomen kohtalo oli veitsenterällä

Pohjoismaiden suurin taistelu tukki neuvostoarmeijan tien Etelä-Suomeen

28.6.2004 0:00

sotilasvirkamies kauko kivi / sa-kuva

Osasto Kuhlmeyn Stuka-laivue laskeutuu 2. heinäkuuta Immolan lentokentälle. Focke-Wulf Fw 190 A-6:n radiota viritetään kentällä. Osasto Kuhlmeylla oli käytössään keskimäärin 70 konetta eli saman verran kuin Suomen ilmavoimilla.

Osasto Kuhlmeyn Stuka-laivue laskeutuu 2. heinäkuuta Immolan lentokentälle. Focke-Wulf Fw 190 A-6:n radiota viritetään kentällä. Osasto Kuhlmeylla oli käytössään keskimäärin 70 konetta eli saman verran kuin Suomen ilmavoimilla.

 Kun Viipuri oli menetetty dramaattisen nopeasti 20. kesäkuuta, oli Suomella itsetutkiskelun paikka. Puna-armeija oli tehnyt sen, mihin päämaja ei olisi uskonut sen pystyvän: vallannut vajaassa parissa viikossa Karjalankannaksen Viipuria ja Vuoksea myöten.

Mannerheim vetosi joukkoihin: vihollisen etenemisestä oli tehtävä loppu. Edessä oli taistelu ratkaisevasta Viipurin–Kuparsaaren–Taipaleen linjasta – ja koko maan itsenäisyydestä.

Stalinin sodanjohto uskoi VKT-linjan murtuvan nopeasti. Venäläiset aikoivat marssia Lappeenranta–Imatra-tasolle, Kymijoelle ja siitä Helsinkiin. Suomi pantaisiin antautumaan ehdoitta.

Puna-armeijan hyökkäys Talissa alkoi aamulla 25. kesäkuuta. Tykistön ja raketinheittimien tulimyrsky piiskasi metsän puusilpuksi ja suomalaisasemat multaläjiksi.

VKT-linja oli heikosti linnoitettu, mutta kallioinen, ja järvinen metsämaasto suosi puolustusta. Vaikka suomalaiset olivat väsyneitä, vastahyökkäykset olivat raivokkaita.

Taistelut venyivät ja rintamalinja sahasi edestakaisin päivästä toiseen. Vihollisen ratkaiseva läpimurto estettiin useaan otteeseen vain täpärästi. Miehet eivät ehtineet kunnolla syödä eivätkä nukkua. Rajua ilmasotaa käytiin koko ajan.

Kesäkuun viimeisenä suomalaiset vetäytyivät uudelle puolustuslinjalle Ihantalaan ja olivat saaneet lisäjoukkoja.

Venäläiset olivat kärsineet kovia tappioita: hyökkäyksestä oli terä poissa.

Suomalaisten tykistön, heittimistön ja ilmavoimien keskitetty tuli ja tehostettu panssarintorjunta alkoivat tuottaa tulosta. Asemat pitivät.

Kun puna-armeijan hyökkäykset 11. 7 vaimenivat, takana oli suurin Pohjoismaissa koskaan käyty taistelu. Lasku oli raskas: suomalaiset menettivät 8 500 taistelijaa, joista 1 100 kaatuneina. Venäläiset menettivät jopa 20 000 miestä.

Viimeinen puolustusasema taipui mutta kesti, ja neuvostojoukkojen tie Etelä-Suomeen oli tukittu.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi

HS Digilehti

HS Digilehti ja Arkisto

HS Digilehti on Helsingin Sanomien painetun lehden sisältö verkossa.

Kun ostat päivän HS Digilehden, voit lukea verkossa myös tuoreimman Nyt-liitteen ja Kuukausiliitteen. Digilehtien ja paperi-lehtien sisältö on sama kannesta kanteen.

RSS
Osoite Töölönlahdenkatu 2
PL 18, 00089 SANOMA
Puhelin +358 9 1221
© Helsingin Sanomat, a Sanoma company - aineiston luvaton käyttö toisen palvelun osana kielletty

Etkö löytänyt etsimääsi?

Kokeile hakua.