Terveydeksi!

 Sadassa grammassa mustaherukkaa on vettä noin 82 grammaa.

Lisäksi mustaherukassa on sokeria, hedelmähappoja, kuituja, rasvaa, proteiinia ja vitamiineja. Siementen osuus on noin prosentti.

 Siemenöljystä noin puolet on linolihappoa, 12-15 prosenttia on harvinaisia gammalinoleenihappoa, 11-15 prosenttia alfalinoleenihappoa ja 2-4 prosenttia ravinnossa harvinaista stearidonihappoa.

 Ihminen tarvitsee linoli- ja linoleenihappoja kasvuun ja terveyden ylläpitoon. Ihminen ei itse pysty niitä valmistamaan.

 Elimistö käyttää öljyjä muun muassa hermoston ja ihon rakennusaineeksi, suoliston toimintaan, rasvaliukoisten vitamiinien käsittelyyn, maksan, munuaisten ja hermojen ympärille suojakalvoksi ja joidenkin hormonien raaka-aineeksi.

 Mustaherukassa on myös kaliumia, kalsiumia ja magnesiumia sekä runsaasti varsinkin C-vitamiinia, mutta myös A- ja E-vitamiinia.

 C-vitamiinia on noin neljä kertaa enemmän kuin appelsiinissa. C-vitamiinipitoisuus on yleensä 100-200 mg sadassa grammassa, mutta pohjoisessa viljellyissä herukoissa pitoisuus on jopa kaksinkertainen.

Mustaherukoiden C-vitamiini säilyy hyvin.

Esimerkiksi mustaviinimarjamehu menettää vuodessa ainoastaan 15 prosenttia vitamiinipitoisuudestaan.

 Marjojen kuidut edistävät kolesterolin poistumista elimistöstä ja tasoittavat glukoosin imeytymistä, mikä tasaa veren sokerin nousua.

 Mustaherukassa on punaviinien yhteydessä paremmin tunnettuja flavonoideja.

 Mustaherukasta voi käyttää myös lehdet. Lehdistä saa teetä ja kesäjuomaa.

 Mustaherukan lehdet antavat mahtavan aromin herkkukurkkuihin.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.terveys@sanoma.fi