Voiko koulutuksella varmistaa työpaikan?

Työnsaanti helpottuu, kun suuret ikäluokat lähtevät eläkkeelle.

 Mitä pitäisi opiskella, jotta työpaikka tulevaisuudessa olisi taattu?

"Varmaa vastausta ei ole: jokainen neuvo voi viedä hakoteille", sanoo neuvotteleva virkamies Heikki Mäenpää opetusministeriöstä.

Toiset alat työllistävät suhteessa paljon, toiset vähän, toiset alat kasvavat ja toiset hiipuvat. Arvio työvoiman tarpeesta saadaan vasta, kun ynnätään lukuihin nykyisten työntekijöiden ikäjakauma.

Esimerkiksi teollisuustyö työllistää paljon ihmisiä, ja työväen keski-ikä on Suomessa korkea, joten uusia paikkoja arvellaan avautuvan kasapäin. Toisaalta kukaan ei tiedä, kuinka kiivaasti yritykset siirtävät tuotantoaan halpatyömaihin.

Suhteellisen varmoilta näyttävät ne alat, joilla tarvitaan nykyistä enemmän väkeä ja joilta lähtee samalla paljon väkeä eläkkeelle. Esimerkkinä hoitoala: jos kouluttaudut lääkäriksi, sairaanhoitajaksi tai lähihoitajaksi, töiden ei pitäisi loppua. Kasvua povataan myös insinööreille, diplomi-insinööreille, ekonomeille, tradenomeille ja juristeille. Sama tilanne on palvelualoilla.

Suhdannevaihtelut voivat aiheuttaa heittelyitä työntekijöiden tarpeessa. Toisaalta esimerkiksi it-insinöörien irtisanomiset ovat saaneet paljon julkisuutta, mutta moni heistä on löytänyt nopeasti uuden työn, muistuttaa Teollisuuden ja työnantajien koulutusasiamies Heikki Suomalainen.

Entä takaako muotialalta kovalla työllä taisteltu opiskelupaikka leivän?

"Ennemminkin niin, että mitä suositumpi ala on ja mitä vaikeampi sitä on päästä opiskelemaan, sitä hankalampi alalta on saada pysyviä töitä", Heikki Suomalainen sanoo.

Esimerkkeinä epävarmasta työurasta käyvät huippusuositut media- ja kulttuurialat. Tilastokeskuksen tuoreimpien tietojen mukaan vuosina 1998–2001 ammattikorkeakouluista kuvataiteilijoiksi valmistuneista oli työttöminä 28,1 prosenttia ja medianomeista 15,3 prosenttia. Keskimäärin ammattikorkeakouluista valmistuneiden työttömyysprosentti oli 6,5.

Kuvataidealan maistereista työttöminä oli 16,7 prosenttia ja teatteritaiteen maistereista 14,2 prosenttia, kun keskimäärin maistereista työttömiä oli 3,1 prosenttia.

Entä kannattaako hakeutua duunariksi vai maisteriksi?

Tilastojen mukaan korkea koulutus kannattaa. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista oli valtakunnallisesti työttöminä vain 3,1 prosenttia ja ammattikorkeakoulusta valmistuneista 6,5 prosenttia. Toisen asteen ammattikoulutuksen käyneistä jopa 16,1 prosenttia oli työttöminä.

"Korkeampi koulutus tuo enemmän ammatillista liikkumavaraa", Mäenpää sanoo.

Merkittävää on myös se, missä päin Suomea asuu ja opiskelee. Vaikka Helsingissä hyvät putkimiehet tuntuvat olevan kortilla, on heitä Lapissa ja Kainuussa työttöminä liuta.

Nyt opiskelemaan lähtevillä on kuitenkin aiempia sukupolvia paremmat mahdollisuudet saada pesti alalta kuin alalta, kannustaa työministeriön neuvotteleva virkamies Pekka Tiainen.

Suurten ikäluokkien eläkerynnistys avaa vuoteen 2015 mennessä 700 000 työpaikkaa. Muutos alkaa Tiaisen mukaan tuntua työmarkkinoilla vuosikymmenen lopulla.

"Kannattaa hakeutua opiskelemaan sellaista alaa, jolla työskentely kiinnostaa aidosti", Heikki Mäenpää kehottaa. Siitä kaikki asiantuntijat ovat yksimielisiä.

Kannattaa myös muistaa, että harva selviää läpi työuransa ilman täydennys-, jatko- tai jopa uudelleenkouluttautumista.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi