HS-GALLUP Hotelli-, ravintola- ja matkailualat sekä liikunta ja urheilu kiinnostavat.

Ykkössuosikki: opettajan ammatti

Yrittäjyys ei nuoria kiinnosta, toimittajan ja poliisin ammatit suositumpia kuin lakimiehen.

 Opettajan ammatti keräsi ylivoimaisesti eniten "puoltoääniä", kun lukiolaiset saivat valita 37 ammatin joukosta ne, joihin he voisivat vakavissaan harkita kouluttautuvansa.

Melko kiinnostaviksi poimittiin myös diplomi-insinöörin, psykologin, suunnittelijan ja taiteilijan työt.

Sen sijaan yleensä ammattien arvostuslistojen kärjessä komeilevat lääkärit eivät sijoittuneet lukiolaisten valinnoissa kärkeen; etenkään hammaslääkärin työ ei innostanut kuin ani harvoja.

Hieman yllättäen toimittajan, poliisin ja sosiaalityöntekijän "vaatimattomat" ammatit hakkasivat lakimiehen ammatin, jolla on korkea status.

Tytöillä ja pojilla ovat erilaiset toiveammatit. Tyttöjen listan kärjessä ovat opettajat, psykologit ja sosiaalityöntekijät, kun poikia houkuttelevat enemmän perinteiset tekniset ammatit: diplomi-insinööri, insinööri ja teknikko.

Naisten ja miesten alat näkyvät yhä myös selvästi yliopistoissa.

Suosikkiammatit käyvät ilmi Helsingin Sanomien Suomen Gallupilla teettämästä kyselystä Suomen päivälukioiden abiturienteille.

Lukion ja ylioppilaskirjoitusten jälkeen lähes puolet vastanneista aikoo lähteä heti opiskelemaan. Lähes kolmannes suunnittelee suorittavansa ase- tai siviilipalveluksen, ja 14 prosenttia aikoo pitää niin sanotun välivuoden tai mennä töihin.

Kymmenkunta prosenttia ei ollut tammikuussa vielä itsekään selvillä aikeistaan. Pojat ovat epätietoisempia kuin tytöt.

Puolet tähtää ensisijaisesti yliopistoon ja noin kolmannes ammattikorkeakouluun. Vain muutama prosentti aikoo mennä toiselta asteelta toiselle asteelle eli tyytyä ammatilliseen perustutkintoon.

Opettajan suosikkiammatti näkyi myös, kun abiturientteja pyydettiin valitsemaan ensisijaisesti tavoittelemansa koulutusala.

Humanistinen ja opetusala sekä vapaa-aika ovat kärjessä. Toisena tulee yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala. Kolmantena on sosiaali- ja terveysala.

Abit saivat eteensä myös listan, jossa oli lueteltu 29 asiaryhmää, joiden parissa mieluusti työskentelisi.

Jälleen koulutus, opetus ja kasvatus sijoittuivat ykköseksi. Seuraaviksi pääsivät hotellit, ravintolat ja matkailu, liikunta ja urheilu sekä kansainväliset asiat. Myös viestintä ja tiedottaminen, markkinointi ja mainostaminen sekä eläimet ja kasvit kiehtoivat.

Listan hännille jätettiin kemikaalit, metallit ja maanviljelys.

Tyttöjen ja poikien erot ovat tässäkin isot. Tyttöjä kiehtovat koulut, hotellit, ravintolat, matkailu, eläimet ja kasvit. Pojilla ylivertainen ykkönen on elektroniikka.

Tietoa jatko-opiskelumahdollisuuksista ja ammatinvalinnasta oli saatu eniten lukiosta, esitteistä ja internetistä.

Myös kavereilta, lehdistä ja kotoa tietoa oli tihkunut.

Kiinnostavina pidettiin esimerkiksi työpaikkojen ja ammattien esittelytilaisuuksia kouluissa sekä retkiä työpaikoille. Sen sijaan työvoimatoimistoa ei pidetty kovin kiinnostavana tietolähteenä.

Erikseen udeltiin myös kiinnostuneisuutta opiskeluun tai työskentelyyn ulkomailla sekä yrittäjän ammattiin.

Erittäin kiinnostunut yrittäjän ammatista oli 12 prosenttia. Saman verran ilmoitti, ettei se kiinnosta lainkaan. Melko kiinnostuneita ja ei juuri kiinnostuneita löytyi molempia 34 prosenttia.

Lyhytaikainen harjoittelu tai työkokemus ulkomailla kiinnosti erittäin paljon tai melkoisesti yli 70:tä prosenttia, mutta pitempiaikainen eli usean vuoden rupeama enää alle puolta.

Opiskelumahdollisuudet ulkomailla kiinnostivat yli puolta.

Tyttöjä kiinnostaa poikia enemmän opiskelu ja harjoittelu ulkomailla. Pojat taas suhtautuvat suopeammin yrittäjän ammattiin.

Opinnot ja harjoittelu ulkomailla kiehtovat keskimääräistä enemmän pääkaupunkiseudun lukiolaisia ja etenkin niin sanottujen hyvien koulujen oppilaita.

Lähtijöiden osuudet pienenivät kaikilla tuntuvasti, kun piti arvioida aikeiden toteutumista.

"Täysin varmoja" yrittäjiä löytyi kaksi prosenttia ja "jokseenkin varmoja" 13.

Yrittäjiksi varmasti aikovia löytyi enemmän ammattikorkeakouluun suuntaavista kuin yliopisto-opintoja suunnittelevista. Sen sijaan yliopistoon menevät ovat innokkaampia saamaan ulkomaankokemusta.

Erityyppisten töiden houkuttelevuudessa voiton vei kiinteän kuukausipalkan tuova työ. Lähes 90 prosentin mielestä se on erittäin tai melko houkutteleva.

Tulosten perusteella määräytyvistä ansioista piti alle puolet.

Yrittäjän ammattia piti houkuttelevana 38 prosenttia, määräaikaista työtä 36 ja useamman työnantajan palvelemista 37 prosenttia.

Ylivoimaisesti tärkein peruste koulutuksen valinnassa lukiolaisilla on kiinnostus tai kutsumus alaa kohtaan: se merkitsi hyvin paljon yli 70 prosentille vastaajista.

Mahdollisuus turvattuun ja varmaan työpaikkaan merkitsi hyvin paljon alle 40 prosentille, hyvät uranäkymät viidennekselle ja hyvä palkka neljännekselle.

Tytöille kiinnostus ja kutsumus merkitsevät enemmän. Pojat ajattelevat raadollisemmin, eli myös tulotaso ja alan sosiaalinen arvostus painavat heidän puntarissaan.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi