Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Apocalyptican Perttu loisti, mutta uusi sellokonsertto kärsi äänentoistosta

Lahjakas Olli Virtaperko on säveltänyt tätäkin parempia orkesteriteoksia.

Kulttuuri
 
Vesa-Matti Väärä
Olli Virtaperko, Perttu Kivilaakso ja Ville Matvejeff harjoituksissa.
Olli Virtaperko, Perttu Kivilaakso ja Ville Matvejeff harjoituksissa. Kuva: Vesa-Matti Väärä

Turun musiikkijuhlat Turun filharmoninen orkesteri kapellimestarina Ville Matvejeff, solistina sellisti Perttu Kivilaakso. – Salonen, Virtaperko, Gershwin, Bernstein.

Odotuksia riitti, kun suurenmoinen Apocalyptica-sellisti Perttu Kivilaakso ja taitava säveltäjä Olli Virtaperko yhdistivät voimansa Romer’s Gap -sellokonsertossa Turun musiikkijuhlien avajaiskonsertissa.

Kivilaakso on Helsingin kaupunginorkesterin entinen sellisti ja kansainvälinen kilpailumenestyjä. Hänen sointinsa on yhä vivahteikas klassisessa musiikissa ja huikean jylhä sähköisesti efektoituna Apocalypticassa.

Kumpaakaan Kivilaakson soinnillisista vahvuuksista ei nyt kuultu. Se johtui äänentoistosta.

Kivilaakson soitto oli odotetun laadukasta, mutta ensimmäisessä osassa sellon efektoitu särösoundi oli ainakin minun istumapaikalleni aika aneemista pörinää. Turun filharmonista orkesteriakin vahvistettiin, mikä vain korosti Turun konserttitalon akustiikan kolhoa kovuutta.

Harmi, sillä partituurista katsoen osa vaikutti kiinnostavalta, joskaan ei niin mestarilliselta kuin Virtaperkon Kuru tai niin hykerryttävältä kuin Ambrosian Delights. (Voit kuunnella Ambrosian Delights-teoksen tästä linkistä.) Oliko Virtaperko tällä kertaa keskittynyt sello-osuuteen ja efektien funtsailuun niin, ettei aika riittänyt orkesteriosuuden viimeistelyyn odotetulla mestaritasolla?

Ensimmäisen osan kadenssissa Virtaperko antaa solistilleen minuutiksi vapaat kädet. Orkesteri vaikeni, ja Kivilaakson mestaruudesta efektien kontrolloijana sai taas selvää. Hän on myös sellon Hendrix, wah wah -pedaalin käyttöä myöten.

Toisessa osassa haettiin suurella kaiulla ja rauhallisella musiikilla katedraali- ellei iäisyysvaikutelmia. Nyt efektointi onnistui. Riemukkaammassa finaalissakin moni asia toimi vaikuttavasti – etenkin Kivilaakson virtuositeetti. Ja kaikki soi varmaan tätä selkeämmin 7. syyskuuta Jyväskylän teatteritalossa, jonka kuiva akustiikka tarvitseekin sähköä avukseen.

Populaari- ja taidemusiikin keinoja yhdistettiin hienosti jo 1920-luvulla esimerkiksi Maurice Ravelin ja George Gershwinin tuotannossa. Gershwin haki Ravelilta turhaan sävellystunteja. Ravel ihaili Gershwinin jazztuntemusta eikä halunnut mestaroida kollegaa. Turun filharmoninen orkesteri soitti Gershwinin svengaavan American in Paris -teoksen selvästi paremmin kuin Virtaperkon uutuuden.

Gershwinin linjaa jatkoi myöhemmin säveltäjäkapellimestari Leonard Bernstein West Side Storyssa, jota hän sävelsi musikaalin keinovaroin haluamatta langeta ”oopperan ansaan”. Myöhemmin hän muokkasi aineksista Sinfonisia tansseja.

Vesa-Matti Väärä
Kapellimestari Ville Matvejeff vauhdissa.
Kapellimestari Ville Matvejeff vauhdissa.

Kapellimestari Ville Matvejeffilla on rytmi veressä, ja Sinfonisia tansseja onnistui alkupuoleltaan hyvin. Mambokin sujui, vaikka ei toki sellaisella svengillä kuin pian Juhlaviikoille saapuvalla Gustavo Dudamelilla ja venezuelalaisella Símon Bolivar -orkesterilla. Heistä jokainen on tanssinut salsaa viimeistään teini-iässä, minkä kuulee soitosta. Suomalainen svengi on vähän kankeampaa, ja teoksen Somewhere-melodialla hehkutteleva päätös turahti viime sekunneilla epäonnekkaan epävireiseksi.

Konsertin aluksi kuultiin Esa-Pekka Salosen 20 vuotta sitten säveltämä mestarillinen uuden musiikin hitti LA Variations.

Los Angelesin vaikutus teki Salosesta entistä estottoman sointihedonistin. LA Variationsin ylellinen kirjoitustapa muistuttaa Saloselle tuttujen Brentwoodin ja Santa Monican kaupunginosien rennosta luksuksesta.

Turun filharmoninen orkesteri soitti Salostakin vähän liian kovasti ja karkeasti, mikä johtui myös akustiikasta.

Yhteissoitto kuitenkin parani ja svengi löytyi taitteessa, jonka Salonen on nimennyt ”Suuri kone II:ksi”. Sen lahjakas Ville Matvejeff johti taitavasti kuin säveltäjä itse.

Kaikkiaan hyvin kiinnostava Turun musiikkijuhlien avaus. Voit kuunnella koko konsertin radiotaltioinnin tästä linkistä ja otteen harjoituksista sekä säveltäjän ja solistin haastattelut alla olevasta videosta.

Näin soi Ultra Bran laulajan säveltämä konsertto Apocalyptican Pertulle
Näin soi Ultra Bran laulajan säveltämä konsertto Apocalyptican Pertulle
Perusteellisen klassisen koulutuksen läpikäynyt säveltäjä Olli Virtaperko muistetaan myös Ultra Bra -yhtyeen entisenä laulajana. Nyt hän on säveltänyt sähköefektein vahvistetun sellokonserton Apocalyptican Perttu Kivilaaksolle. HSTV vieraili Turun musiikkijuhlilla kuultavan kantaesityksen harjoituksissa. Toimittaja: Vesa Sirén, kuvaus ja leikkaus: Vesa- Matti Väärä
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat