Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Jennifer Lawrence keksii ihmemopin ja loistaa tekeleessä

Kulttuuri
 
Photo credit: Courtesy Twentieth Century Fox
Jennifer Lawrence
Jennifer Lawrence Kuva: Photo credit: Courtesy Twentieth Century Fox

Draama Joy Ohjaus ja käsikirjoitus: David O. Russell Pääosissa: Jennifer Lawrence, Robert De Niro, Bradley Cooper Kesto: 124 min Ikäraja S ★★

Jennifer Lawrence ei petä. Oli kyse sitten Nälkäpelien tai X-Menien kaltaisista jättiblockbustereista tai intiimeistä ihmissuhdedraamoista, näyttelijä vakuuttaa aina maanläheisyydellään.

Joy

Kirjoittaja: David O. Russell

Draama

Ohjaaja: David O. Russell

Yhdysvallat

Vuosi: 2015

Kesto (min): 124 min

Ikäraja: S

Rooleissa: Jennifer Lawrence, Robert De Niro, Bradley Cooper

25-vuotiaana Lawrence on jo amerikkalaisen elokuvan kirkkaimpia tähtiä, Oscar-palkittu monilahjakkuus joka laajentaa osaamistaan ensi vuonna myös käsikirjoittamisen ja ohjaamisen puolella.

Sitä ennen Lawrence vakuuttaa jälleen, tällä kertaa genrekokeiluistaan tunnetun David O. Russellin sekavassa elämäkertaelokuvassa. Hän esittää Joy Manganoa, omat unelmansa hylännyttä yksinhuoltajaa, joka kehittelee itsekuivaavan mopin, lyö läpi ostoskanavalla ja nousee patenttikuningattareksi.

Elokuvakäsikirjoituksen laatinut Russell rakentaa uskomattoman monimutkaista elokuvaa hyvin suoraviivaisesta tarinasta: nainen saa liikeidean ja vie sen menestykseen läpi esteiden ja hyväveli-verkostojen. Kehyselementit, kuten siksakkaavat takaumat ja kertojanäänet, ovat vain kapuloita Lawrencen veteraanin varmuudella vetämissä rattaissa.

Huippukohdassa Lawrence näyttelee suorassa tv-lähetyksessä jähmettymistä, joka laimenee vähitellen jännittyneeksi esittämiseksi. Häneen ei yksinkertaisesti voi olla samastumatta.

Nimekkäiden näyttelijöiden esittämät sivuhenkilöt jäävät kalpeiksi haamuiksi, Bradley Cooperin tutun hömelösti esittämää yli-itsevarmaa myyntijohtajaa lukuun ottamatta.

Varsinaista aihettaan eli myyntimaailmaa Joy kuvaa lapsenomaisen selkeästi: ei ole väliä, mitä myyt, kunhan myyt. Jotta tuote löisi läpi, tarvitaan vähän kavereiden ja illuusion apua.

Lawrencen ja Russellin kaltaisille näyttelijä-ohjaaja-suhteille elokuvahistoria tietysti rakentuu. Joy on Unelmien pelikirjan (2012) ja American Hustlen (2014) jälkeen jo kaksikon kolmas yhteinen elokuva. Se osoittaa, että roolit ovat vaihtuneet.

Entinen suojatti on jo ylittänyt suojelijansa.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!