Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Elokuva Love Recordsista ei lähde lentoon, historialliset yksityiskohdat ovat sinnepäin

Elokuva Love Recordsin noususta hukkaa melkein kaikki mahdollisuutensa ja suhtautuu historiaan yliolkaisesti.

Kulttuuri
 
Future Film
Jarkko Niemi (vas.) ja Tomi Alatalo ovat Love Records -elokuvan Atte Blom ja Otto Donner.
Jarkko Niemi (vas.) ja Tomi Alatalo ovat Love Records -elokuvan Atte Blom ja Otto Donner. Kuva: Future Film

Draamakomedia Love Records – Anna mulle Lovee, ohjaus Aleksi Mäkelä, pääosissa Jarkko Niemi, Tomi Alatalo, Riku Nieminen, Pirkka-Pekka Petelius, kesto 110 min., ikäraja K12. ★★

Love Records on suomalaisten lempilapsi, varsinkin tietynikäisten. Vuosina 1966–1979 yhtiö piti huolen siitä, että iso osa maan musiikillisesta energiasta tuli tallennettua äänilevyille.

Love Records – Anna mulle Lovee

Kirjoittaja: Antti Pesonen

Draama/komedia/musiikki

Ohjaaja: Aleksi Mäkelä

Suomi

Vuosi: 2016

Kesto (min): 110

Ikäraja: K-12

Rooleissa: Jarkko Niemi, Tomi Alatalo, Riku Nieminen, Pirkka-Pekka Petelius

Yhtiö oli kolmen miehen, Atte Blomin, Christian Schwindtin ja Henrik-Otto Donnerin aikaansaannos. Aleksi Mäkelän elokuva kertoo kolmikon yhteisestä taipaleesta, siis miesten välisistä suhteista, mikä onkin Mäkelän vakioteema.

Päähenkilö on Blom, jota näyttelee poikamainen Jarkko Niemi. Historiaa vapaasti sovittaen elokuvassa kerrotaan, miten epilepsiansa takia sairaalaan joutunut Blom kohtaa käytävällä Otto Donnerin, joka on samassa sairaalassa synnyttävän vaimonsa tukena.

Sinne päin. Helsingissä on tietenkin jo aikojen alussa ollut synnytyssairaalat erikseen. Mutta totta toinen puoli: yhtiön syntysanat todellakin lausuttiin Kivelän sairaalan vessassa, jonne kaikki kolme kaverusta olivat menneet tupakalle. Schwindt ja Donner olivat Blomin vieraina.

Sinne päin elokuva etenee muutenkin. Fiktioelokuvalta ei koskaan pidä odottaa tarkkuutta kaikissa historiallisissa yksityiskohdissa, mutta muutokset ovat aina tietoisia valintoja. Siksi Love-elokuvassa tulee tämän tästä kysyneeksi valintojen perusteluita, pienissä ja suuremmissa asioissa.

Suurempiin ratkaisuihin kuuluu esimerkiksi vanhan polven levymogulin Toivo Kärjen rooli. Pirkka-Pekka Petelius näyttelee Kärkeä miellyttävän rennosti, mutta Kärjen asema koko elokuvassa on nostettu ihmeen korkealle.

Yksi elokuvan kantavista teemoista on pienen villin Loven ja isojen levymoguleitten välinen vastakkainasettelu. Jäykkäniskaiset herrat vastaan intomieliset pojat, aikansa start up -yrittäjät. Historiallisesti ristiriidat eivät olleet näin mustavalkoisia.

Kärjestä tehdään lopulta poikien isähahmo, koska sellainenhan aina tarvitaan, kun on nuorista miehistä kyse.

Lopulta elokuva ei juuri muusta kerrokaan, ja pääpaino on riidoissa. Tylsimmillään siinä käydään läpi yritystoiminnan vaiheita, vaikka Love Records oli niin paljon kaikkea muuta.

Mihin katoaa se luovuus, jota Blomin sanoin tuli ovista ja ikkunoista? Mihin on hukattu voima, joka nostaa tunteet pintaan jo biisien introjen aikana? Yksi elokuvan parhaista kohtauksista on myös ainoa, jossa pääasiana on musiikki. Pilkunviilaaja Donner asettaa levytysstudioon metronomin, jotta Blues Sectionin muusikot pysyisivät tahdissa.

Donnerin hahmo on elokuvan mysteeri. Säveltäjä-älyköstä on tullut melkein parodia, mitä näyttelijä Tomi Alatalo kyllä yrittää parhaansa mukaan estää.

Elokuvan aika kulkee omia polkujaan. Vaiheita seurataan suunnilleen Hurriganesin tuloon eli noin vuoteen 1973. Vuosikymmenkin siis vaihtuu, mutta miehet näyttävät koko ajan samoilta. Riku Niemisen Schwindtillä on jo alussa 70-luvun pitkä tukka, ja Blom taas pysyy 60-lukulaisena hipsterinä, joka kantaa Valintatalon vaaleanpunaista muovikassia – joka taas kuuluu vasta 1970-luvulle. Lavastaja ja puvustaja ovat työskennelleet sekavien ohjeiden varassa.

Ehkä oudoin ratkaisu on kuitenkin poliittisen laululiikkeen kuittaaminen Kaj Chydeniuksen hahmolla, joka nähdään murahtelemassa studiossa.

Elokuvan naiset ovat anonyymeja, kirpputorivaatteisiin puettuja bilettäjiä. Juuri poliittisen laululiikkeen puolelta olisi löytynyt aika monta merkittävää naista täydentämään tätä yleiskuvaa, jopa nimillään. Maarit sentään vilahtaa kerran taustalla.

Koko elokuvassa on vain kaksi varsinaista naishahmoa, muutaman sihteerin ja äitien lisäksi. Toinen on Donnerin vaimo, joka kinuaa miestään kotiin. Toinen on fiktiivinen Anna ( Alina Tomnikov ), joka seurustelee Blomin kanssa vain päästäkseen levyttämään.

Future Film
Riku Niemisen esittämällä Christian Schwindtillä on heti elokuvan alkumetreillä 70-lukulainen pitkä tukka.
Riku Niemisen esittämällä Christian Schwindtillä on heti elokuvan alkumetreillä 70-lukulainen pitkä tukka.
Pirkka-Pekka Petelius on levymoguli Toivo Kärki, josta tulee lopulta Love Records -poikien isähahmo.
Pirkka-Pekka Petelius on levymoguli Toivo Kärki, josta tulee lopulta Love Records -poikien isähahmo.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat