Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Po-panda on löytänyt sisäisen rauhan

Kung Fu Panda -sarjan kolmannessa osassa oppilaasta tulee mestari

Kulttuuri
 
Anna Möttölä
Päähenkilön lisäksi Kung Fu Panda 3:n valttikortti on tyyli.
Päähenkilön lisäksi Kung Fu Panda 3:n valttikortti on tyyli.

Animaatio Kung Fu Panda 3, ohjaus Jennifer Yuh Nelson ja Alessandro Carloni. 95 min. K 7 ★★★

Mykyjä rakastava pullero panda Po (suomalaisena äänenä Tuomas Uusitalo ) on kulkenut pitkän matkan ensimmäisen Kung Fu Panda -elokuvan (2008) kömpelöstä kyökkipojasta oikeaksi kung fu -taituriksi. Hän on oppinut taistelemaan lohikäärmesoturin arvon mukaisesti ja löytänyt sisäisen rauhan.

Nyt Pon pitäisi vielä löytää itsensä ja elämänenergiansa eli chinsa.

Pon, Hurjan viisikon Tiikerittären, Kyyn, Mantisin, Apinan ja Kurjen sekä mestari Shifun ( Ismo Kallio ) seikkailut muinaisessa Rauhan laaksossa ovat edenneet kolmanteen osaan. Edeltäjiensä tavoin Kung Fu Panda 3 tarjoaa vauhdikasta slapstick-huumoria ja klassisen kertomuksen peräänantamattomuudesta ja omiin kykyihin uskomisesta.

Juoni ammentaa jälleen wuxia-perinteen sankaritarinoista. Mystiikkaa, taistelukohtauksia ja moninaisia käänteitä riittää. Po korotetaan kung fu -opettajaksi, mistä seuraa kaaos. Sen keskelle ilmestyy kadonneeksi luultu isäpanda ( Jarmo Koski ). Löytyisikö opettamiseen vaadittava itsevarmuus Pon kaltaisten luota, salatusta pandakylästä kaukaisilta vuorilta?

Samaan aikaan katkeraa raivoa puhkuva mahtisoturi Kai ( Sasu Moilanen ) karkaa henkimaailmasta varastettuaan mestari Oogwayn chin. Kai uhkaa tuhota koko elävien maailman ja vain lohikäärmesoturi Po voi häntä estää.

Ajoittain Kung Fu Panda 3 tuntuu täyteen ahdetulta, ja koheltava meininki uhkaa peittää tunnepitoisemmat hetket alleen. Hellyttävä ja hauskuuttava Po kuitenkin kannattelee elokuvaa. Muut tutut hahmot jäävät tällä kertaa jokseenkin sivuun, lukuun ottamatta Pon riemastuttavaa ja aina huolehtivaa hanhi-isää herra Pingia ( Pekka Autiovuori ).

Rakastettavan päähenkilön lisäksi elokuvan valttikortti on tyyli, jolla sen tarinamaailma on piirretty. Valkokangas täyttyy väreistä ja ilmeikkäistä viivoista, kun sarjakuvamaisuutta yhdistellään kiinalaiseen ja japanilaiseen maalaustaiteeseen. Erityisesti utuisa henkimaailma ja vuoristoinen pandakylä pysäyttävät katsojan.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat