Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Tutkija osoittaa talvisotatulkinnassaan Petsamon nikkelin merkityksen, mutta riehaantuu vähän liikaa

Kulttuuri
 
Vesa Karonen
TK Uomala / SA-kuva
Suomalaissotilas vartiopaikalla Petsamossa huhtikuussa 1943.
Suomalaissotilas vartiopaikalla Petsamossa huhtikuussa 1943. Kuva: TK Uomala / SA-kuva

Sotahistoria Antti Hietalahti: Talvisodan salainen strategia. Nikkelillä Saksan rinnalle. Otava. 382 s.

Talvisota 1939–40 on Suomen historian käännekohtia. Antti Hietalahden Talvisodan salainen strategia poikkeaa entisistä tutkimuksista.

Talvisodan salainen strategia. Nikkelillä Saksan rinnalle.

Kirjoittaja: Antti Hietalahti

Julkaisija: Otava

Laji: sotahistoria

Vuosi: 2016

Sivumäärä: 382

Petsamo kuului Suomeen 1920–44, ja siellä oli nikkeliä. Hietalahti rakentaa siitä oman talvisotatulkintansa.

Hitlerin Saksa tarvitsi kipeästi nikkeliä, mutta Petsamon malmia hallitsi kanadalais-englantilainen yhtiö. Sopimuksen mukaan Suomen valtio saisi oikeudet itselleen vain sotaoloissa.

Hietalahden mukaan suurpoliittinen kiista nikkelistä käynnistyi jo kauan ennen talvisotaa, siis toisin kuin on ajateltu. Nikkelistä juonittelua Hietalahti selvittää perin pohjin. Kalajauhotehtaasta puhuvilla saksalaisilla ei ollut puhtaita jauhoja pussissa.

Suomalaiset torjuivat 1930-luvulla Saksan yritykset päästä käsiksi nikkeliin, mutta samalla he alkoivat ”pelata Petsamon kortilla”.

Se oli maailmanpoliittinen kortti. Saksalaisia otti aivoon se, että pikkuruinen Suomi suhtautui kansallissosialisteihin vain kielteisesti. Saksan tarjoama hyökkäämättömyyssopimuskin torjuttiin 1939. Tahdottiin pitää hajurakoa kahteen diktaattoriin, joiden välissä oltiin pussissa.

Hitler kosti liittoutumalla Stalinin kanssa, ja elokuussa 1939 ihmiskunnalla oli edessään kuuluisa Molotovin–Ribbentropin sopimus, jolla Saksa ja Neuvostoliitto jakoivat Eurooppaa. Neuvostoliitto vaati Suomelta Karjalan kannakselta alueita ja Hankoa tukikohdaksi.

Hietalahden mukaan talvisotaa ei olisi tullut, jos Suomi olisi järjestänyt nikkelin Saksalle.

Risto Ryti, Väinö Tanner ja Eljas Erkkokin pelasivat salaa nikkelikortilla.

Salainen strategia toimisi siten, että kun Neuvostoliitto vaatii alueluovutuksia ja uhkaa Suomea sodalla, syntyy niin kireä tilanne, että Petsamon kaivosoikeudet voidaankin ottaa Suomelle ja sitten nikkeli Saksaan. Siksi neuvotteluissa syksyllä 1939 ei myönnytty Stalinin vaatimuksiin.

Mutta 30.11.1939 tilanne repesi täydeksi sodaksi, kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen.

Talvisodan rauhasta sovittiin saksalaisten kanssa, sanoo Hietalahti. Karjala meni, mutta Petsamo jäi Suomelle ja Saksa pääsi käsiksi nikkeliin.

Saksa oli lupaillut Suomelle, että Neuvostoliiton ehtoihin pitää suostua, sillä Karjala otetaan vielä takaisin. Siihen perustuu Heikki Ylikankaan kirja Tulkintani talvisodasta (2001).

Niinpä oltaisiin jo talvisodan aikana lähdössä Saksan kanssa kohti jatkosotaa. Siinä kävi niin kuin tiedetään.

Ja kaikki nikkelin takia. Saksaan sitä meni sitten lähes 2 900 tonnia. Jos Hitler olisi saanut nikkelin jo ennen sotia, olisi Suomi saanut pysyä Ruotsin tapaan puolueettomana ja toimittaa tärkeitä metalleja taisteleville suurvalloille.

Näin Hietalahti väittää. Sentään hän toteaa, että ”tapahtumatonta ei voi todistaa”.

Ruotsilla ei silloinkaan ollut presidentti Niinistön mainitsemaa 1 400 kilometrin maarajaa Neuvostoliiton kanssa.

Hietalahden aivan omalle linjalleen lähtevä nikkelitulkinta on tervetullut keskustelun avaus. Talvisota puhkeaa taas kerran!

Hän osoittaa Petsamon kysymyksen vielä keskeisemmäksi kuin tähän asti on esitetty. Mutta hän myös ajaa tulkintaansa kuin sitä kuuluisaa käärmettä pyssyyn.

Konnakopla Ryti, Tanner, Erkko on toimessa. Mutta Mannerheim on sivuhenkilö, jonka poliittista merkitystä on Hietalahden mukaan liioiteltu.

Talvisodan taisteluihin poiketaan sen verran, että Hietalahti väittää Neuvostoliiton käyneen sotaa vajaateholla! Mutta kyllä molemmin puolin taisteltiin mitä kiivaimmin. Rauha oli pakko tehdä epätoivoisen rintamatilanteen takia.

Hän ei pohdi Neuvostoliiton äärimmäistä painostusta nikkelikysymyksessä välirauhan aikana 1940–41. Tämä välttely johtuu ehkä siitä, että hän muutenkin jättää Neuvostoliiton sivuun. On vain Suomi, Saksa ja nikkeli.

Suomen toistuvat yritykset liittoon Ruotsin kanssa olivat Hietalahdelle vain hämäystä. Samoin Risto Rytin usein mainittu anglofiilisyys vain teeskenneltyä pintaa.

Hietalahti osoittaa tutkimuksensa alkupuolella nikkelikysymyksen todellisen merkityksen, mutta riehaantuu loppua kohti vähän liikaa.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat