Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Arvio: Sankaribaritoni ja räiskyvä sopraano veivät Lappeenrannan voiton

Tuomaristo kannusti mieslaulajia päästämällä finaaliin peräti viisi laulajaa

Kulttuuri
 
Ari Nakari / Lehtikuva
Kristian Lindroos voitti Lappeenrannassa miesten sarjan ylivoimaisesti.
Kristian Lindroos voitti Lappeenrannassa miesten sarjan ylivoimaisesti. Kuva: Ari Nakari / Lehtikuva

Klassinen musiikki Lappeenrannan valtakunnallisen laulukilpailun finaali keskiviikkona Lappeenranta-salissa.

Oopperalaulaja Raimo Sirkiän johtama tuomaristo päästi ennätysmäärän miehiä, peräti viisi, Lappeenrannan valtakunnallisen laulukilpailun orkesterifinaaliin. Naisia on yleensä aina ollut finaalissa miehiä enemmän, mutta nyt heitä oli neljä.

Nimi: Lappeenrannan valtakunnallisen laulukilpailun finaali

Laji: Klassinen musiikki

Säveltäjä: Wagner, Donizetti, Mozart, Bellini, Berlioz, Saint-Saëns, Verdi

Esittäjä: Lappeenrannan kaupunginorkesteri, joht. Tibor Bogányi, Kristian Lindroos, Joonas Asikainen, Jussi Juola, Tomi Punkeri, Samuli Taskinen, Suvi Väyrynen, Erica Back, Anu Ontronen, Johanna Isokoski

Paikka: Lappeenranta-sali

Finaali pidettiin keskiviikkoiltana Lappeenranta-salissa. Laulajia säesti Tibor Bogányin johtama Lappeenrannan kaupunginorkesteri.

Miehistä on ollut kilvassa pulaa, eikä tasossakaan ole ollut useinkaan hurraamista. On ollut aihetta huoleen: missä ovat mieslaulajien tulevaisuuden lupaukset?

Ei saa vetää sitä johtopäätöstä, että miesten taso olisi ollut tällä kertaa naisia korkeampi. Tuomaristo oli niin ilahtunut mieslaulajien suuresta määrästä ja hyvästä tasosta, että halusi finaaliratkaisullaan antaa mieslaulajille nostetta ja kannustusta.

Miesten sarjan ja 10 000 euroa voitti baritoni Kristian Lindroos (s. 1990), joka osoittautui koko kilvan suurimmaksi lahjakkuudeksi. Hän oli sarjassaan ylivoimainen.

Lindroosilla on italialaistyyppinen sankaribaritoni, jossa on vuolasta kauneutta ja tummaa jylyä. Bellinin Puritaanit-oopperan aariassa hän antoi upean näytteen hehkuvasta, rytmisesti notkeasta legato-laulusta.

Wagnerin Tannhäuser-oopperan Wolframina Lindroos eläytyi saksalaiseen romantiikkaan ja rukoili iltatähteä uljaan hartaaseen ritarityyliin.

Lindroosin ääni kantoi erinomaisesti Lappeenranta-salissa. Bogányin johtama orkesteri tuki ja kannatteli joustavasti laulajaa.

Naisten sarjan voittajaa ei ollut yhtä helppo arvata. Voiton vei sopraano Suvi Väyrynen (s. 1986). Hänellä on pieni, mutta hyvin läpilyöntivoimainen korkea sopraano. Jotta lyyriset sopraanot saisivat äänensä kantamaan ja ylittämään orkesterin soinnin, heidän on yleensä kehitettävä ääneensä eräänlainen terä.

Tiettyä terävyyttä Suvi Väyrysen pirteässä äänessä olikin, kun hän lauloi Donizettin Rykmentin tyttären Marien aarian ja Mozartin Zaiden Tiikeri, hio kynsiäsi -aarian. Ehkä se siitä pehmenee.

Väyrynen teki vaikutuksen räiskyvällä temperamentillaan ja teknisellä iskuvalmiudellaan. Mariena hän oli sotilaallisen reipas ilopilleri. Tiikeri-aariassa hän sähisi taisteluhalua – jos kohta heltyi myös tunteelliseksi.

Aika moni taisi veikata naisten sarjan voittajaksi mezzosopraano Erica Backia (s. 1987). Hän sai yhdessä mezzosopraano Anu Ontrosen (s. 1988) kanssa jaetun toisen palkinnon. Back oli sarjan tyylikkäin ja tulkitsijakyvyiltään paras laulaja.

Backilla on sopraanomaisen kirkas, kevyt ja notkea ääni, joka taipuu taidokkaaseen kuviolauluun. Se sopii barokkiin, Mozartiin ja bel cantoon. Backin mezzosta puuttuu syvyyttä ja voimaa, mutta se syttyy kantavaan säteilyyn. Hän esitti laulun Berliozin Kesäöitä -sarjasta ja Seston barokkiaarian Mozartin Tituksen lempeydestä.

Anu Ontrosella on juuri sellainen ääni, jota tarvitaan romanttisen oopperan keskeisissä mezzosopraanorooleissa: suuri, täyteläisen tumma ja lavea. Se virtasi tasaisen kiinteästi Saint-Saënsin Delilan viettelyaariassa ja leimahteli dramaattisesti Verdin Trubaduuri-oopperan Azucenan Stride la vampa -aariassa.

Johanna Isokoski (s. 1990) ei päässyt palkinnoille, mutta herätti huomiota valoisan kauniilla ja korkealla bel canto -tyyppisellä, kevyesti liikkuvalla sopraanollaan. Korkeassa rekisterissään hänen äänensä alkoi helistä lumoavasti. Bellinin Unissakävijän Aminan aarian hän päätti todella hienosti korkeaan es-säveleen. Tekniikkaa ja tarkkuutta on kehitettävä.

Komeaääninen baritoni Joonas Asikainen (s. 1987) olisi saattanut voittaa miesten sarjan toisen palkinnon, ellei olisi sattunut onnettomuudekseen sairastumaan. Korkea alue oli finaalissa tukossa. Hän sai kolmannen palkinnon.

Toinen palkinto annettiin bassobaritoni Jussi Juolalle (s. 1987). Ääniaines on hyvä, mutta siihen olisi kehitettävä kiinteää ja pyöreää linjakkuutta.

Tomi Punkeri (s. 1991) on lämminääninen, notkean taidokas ja lämminääninen baritoni. Valitettavasti ääni peittyi orkesterin alle.

Baritoni Samuli Taskinen (s. 1988) sai äänensä kuulumaan sangen komeasti. Se pitäisi saada vapautumaan jännityksistään.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat